1. Kiitä sinut nimennyttä blogaajaa ja linkitä hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.
1. Mistä lemmikkisi on saanut nimensä?
Haltitunturista. Juuri hyvä bilsarin, luontoihmisen ja Lappifanin koiran nimi :D Virallinen nimi tulee Riia-mummon (TK1 HK2 JK2 Irokon Donna Gloria) mukaan, koska Haltin pentue oli vahva linjaus siihen ja kaikki saivat nimensä samaan tyyliin real-sanasta modattuna.
2. Mistä sellaisesta haaveilet, jota et ole vielä pystynyt toteuttamaan?
Aika monestakin asiasta, mutta päätin vastata tällaisen lähitulevaisuudessa toteutettavissa olevan jutun: haaveilen ihan tosi kovasti että pääsisin Lontooseen näkemään West Endin Leijonakuningas-musikaalin. Ei sillä, etteikö New Yorkin alkuperäinen Broadway-versiokin kelpaisi, mutta tuo Lontoo voisi olla toteutettavissa ihan vaikka kesätyörahoista, jos sellaisia saisin :D Oon haaveillut siitä kuitenkin jo yläasteikäisestä asti.
 |
| Musikaalin paita löytyy jo, isoveljen tyttöystävä toi sen New Yorkista muutama vuosi sitten :3 |
Niitä on aika monta, mutta laitan yhden joka on soinut ihan tosi paljon viime aikoina, syystä että kun kirjoitan sitä kandiani ilveksestä, niin oon viritellyt itseäni oikeaan fiilikseen mm. niin, että tekstiä naputellessa taustalla soi yleensä Poika ja ilves -leffan soundtrack (joka on muuten oikeasti hyvä, soittaahan sen sentään Prahan filharmoninen orkesteri). Siitä siis nimikkobiisi (laulaa Rajaton):
4. Palaako lemmikkisi kanssa joskus käämi? Mitä teet siinä tilanteessa, kun hermot menee totaalisesti etkä pysty menemään rauhoittumaan muualle (esim. toiseen huoneeseen)?
Aika harvoin kyllä Haltin kanssa palaa käämi, kun se on niin kiltti :D Viime aikoina oon ärsyyntynyt siihen eniten sellaisissa tilanteissa, kun jää lenkilllä jälkeen haistelemaan joka ikistä pissiä ja merkkailemaan. Silloin komennan sen tavallista kovemmin mukaan ja tarvittaessa käyn hakemassa/ajamassa pois. Sisällä jos esim. joku treenijuttu ei suju, menen yleensä toiseen huoneeseen mutta kun se ei nyt tässä kysymyksessä onnistu, niin puren hammasta, nielen kiukun ja jatkan. Kerran tein myös niin, että purin harmitusta "raivoamalla" koiralle, "mikä ihme siinä on kun se istuminen ei onnistu", samanlaisella matalla äänellä ja riehuttaen sitä käsillä kuin normaalisti leikkiessä. Tällöin Halti ei tietenkään luullut että olin sille vihainen, vaan se päinvastoin jopa nousi tästä leikiksi naamioidusta "raivoamisesta", niin että ihan haukahteli. Ja kas, nousi istumaan entistä täpäkämmin! (Joo, en varmaan nyt vastannut kysymykseen. En tiedä, ei oo toistaiseks mennyt hermot totaalisesti.)
Treenejä ja arkea. En tykkää, jos kaikki postaukset on pelkkää treeniä enkä jaksa lukea yksityiskohtaisia selostuksia niistä. Tavallisesta elämästäkin on mukava lukea. Kuvia katson ja oikeastaan oon sitä mieltä että jos kirjoittaa perusarjesta ja treeneistä, niin valokuvia pitää olla! Niiden ei tarvitse olla mitään järkkärillä otettuja, mutta kuvattomat postaukset on usein valitettavasti todella tylsiä, varsinkin jos ovat tosi pitkiä ja esim. juuri pelkkää treenimuistioita. Mutta, tykkään lukea myös syvällisempää pohdintaa koiraharrastuksesta, koiramaailmasta yleensä jne., eikä sellaiset postaukset -pitkinäkään- välttämättä vaadi valokuvia ollakseen todella mielenkiintoisia.
6. Minne matkustaisit juuri nyt, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus?
Tänä syksynä oon kaivannut johonkin aurinkoiseen ja lämpimään maahan. On useampikin valtio, johon ehdottomasti tahtoisin matkustaa, mutta en oo pitkään aikaan ollut sellaisella perinteisellä rantalomalla, ja näin pimeään vuodenaikaan se tekisi juuri nyt tosi hyvää. Mihinkään kaameaan lapsiperheparatiisiin kuten Kanarialle tai Kreetalle en kuitenkaan halua, vaan ihan joku Italia tai Azorit olisi tosi mukava. Azorit olisi ihana nähdä pitkästä aikaa, edellisestä kerrasta on kuusi vuotta.
 |
| Italia 2011 |
Joo, oon entistä vakuuttuneempi että Disney-universumissa se olisi Simba. Söpö ja innokas, periaatteessa kiltti, mutta toisaalta vähän rasittava, hemmoteltu ja leuhka penska :D Kysyin nimittäin kavereiltakin mielipiteitä ja Marikiltakin tuli Simba, vaikken kertonut etukäteen! Ja sehän sopii vallan mainiosti mulle :D Ei sitä jokainen saa koirakseen lempileffansa suosikkihahmoaan muistuttavaa yksilöä. Haltin "mummi" Sari taas sanoi että Remus Lupin: "Kiltti, kohtelias ja ystävällinen, uskollinen, rauhallinen, kuitenkin tarvittaessa todella nokkela, vikkelä ja tehokas, ja jos tarve vaatii, osaa myös oikeasti pitää puolensa. Kuitenkin vaikka osaa pitää hauskaa, seuraa mieluummin kavereidensa riehumista ja ylenpalttista rellestämistä vierestä." Kiitos kamut! :D
On. Oon ollut lapsesta saakka partiossa, tällä hetkellä opiskelijalippukunnassa jossa on rentoa, porukalla suunniteltua tekemistä johon voi osallistua silloin kun siltä tuntuu. Luen paljon kirjoja(...), ja talvisin laskettelen, kun käyn kotona sekä perheen lomareissuilla Lapissa. Lisäksi harrastan piirroselokuvia ja -sarjoja, ja sarjakuvia (Don Rosan ankat & vanhat belgialais-ranskalaiset, ie. Lucky Luke, Tintti jne).
Todennäköisimmin pinaattilettuja tai kalapuikkoja ja makaronia :D
10. Mikä on mielipiteesi Suomen susitilanteeseen?
Eihän se hyvä ole. Ääripäitä (kaikki sudet pitäis tappaa vs. yhtään sutta ei saa tappaa) pitäisi saada hiljennettyä, jos ei lisättyä vuoropuhelua näiden välillä niin ainakin sen "välivaiheen" ääntä tulisi saada kuulluksi. Kannanhoidollinen metsästys on musta hyvä asia, se on ehdottomasti parempi kuin salametsästys ja toivon mukaan vähentää/lopettaa sen kokonaan. Luvallinen metsästys myös toivottavasti lisää susialueiden asukkaiden luottamusta viranomaisiin ja käsitystä siitä, että he saavat vaikuttaa paikallistason omiin asioihinsa. Lisäksi toivon todella, että kannanhoidollinen metsästys nostaa suden arvostusta riistaeläimenä, arvokkaana metsästyskohteena ja osana maamme luonnon monimuotoisuutta. Toivon myös, että se lisää hukkien pelkoa ihmistä kohtaan jolloin ne ehkäpä liikkuisivat vähemmän pihoissa.
11. Nautitko metsästä, ja mikä on upein kokemus minkä olet siellä/luonnossa kohdannut?
Todellakin nautin :D Lapsuudenkodin takapihalta alkaa metsä suoraan, joten siellä on tullut leikittyä ja liikuttua pienestä pitäen. Upein metsä-/luontokokemukseni on ehdottomasti se, kun kohtasin ilvesperheen lenkillä. Perjantaina 6.2.2009 tulin koulusta kotiin ja lähdin Nemon kanssa lenkille. Pidin sitä vähän irti, lallateltiin lumisessa metsässä ja oltiin reilun sadan metrin päässä kotoa kun tultiin yhden mäen laelle, josta lähtee polku alas. Nemo pysähtyi ja jäi tuijottamaan alamäkeen, ajattelin että sieltä tulee koira
vastaan joten polvistuin sen viereen ja otin pannasta kiinni. Kun näin, mitä se tuijotti, henki salpautui.
Alle kymmenen metrin päässä meistä seisoi polulla iso, vaalenharmaa ilves. Näin, kuinka metsästä sen perässä polun varrelle tuli toinen, kolmas, ja neljäs. Pennut jäivät polun vieressä kasvavan kuusen alaoksien alle kurkkimaan, uteliaina, keitäs nuo ovat. Nemo oli ihan hiljaa, pidin siitä kiinni ja tuijotettiin molemmat. Mä en ikinä milloinkaan unohda sitä näkyä, katsoin emoa ja pentuja vuoron perään, katsoin emon kauniisiin vaaleankeltaisiin silmiin ja se minuun. Hetken oltiin kaikki liikkumatta, sitten emo käänsi varovasti pään pentuihin ja eteenpäin, totesi ilmeisesti ettei meistä ole vaaraa, ja ne menivät polun yli peräkanaa metsään. Ilvesten hävittyä näkyvistä Nemo alkoi kiljua kuin kotikissan nähdessään ja kiskoa perään, minä ryntäsin kotiin viemään koiraa pois ja hakemaan kameraa. Taisin soittaa iskällekin siinä matkalla kokemuksestani :D Ilvesten perässä juostessani näin vielä vilauksen niistä, mutta kuvia ei olisi kyllä tullut. Vaikka kamera ei kohtaamisessa ollutkaan mukana, se näky on edelleen kirkkaana verkkokalvoillani eikä koskaan unohdu. Sittemmin on tullut juostua ja kontattua ilvesten ja jälkien perässä kotimetsissä vähän enemmänkin, valittua vähän niin kuin opiskelualakin niistä innostumisen myötä ja silleen...
 |
| Heti viikkoa myöhemmin täydellä innolla jälkireissulla, 13.2.2009 |
 |
| Makuupaikka tammikuulta 2010 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti