Murkun agilitymuistioita

Kuten sanottu, postauksia alkaa olla jo muutama luonnoksissa. On tullut kirjoiteltua agilitytreenejä muistiin, niin ajattelin nyt julkaista ne "ulos" :D Jospa näkisin itsekin vähän kehitystä, kun on nyt vajaalta kuukaudelta tiivistettynä (yritin pitää muistiot mahdollisimman lyhyinä). Pääsääntöisesti on mennyt aika kivasti! Radat on olleet enimmäkseen mukavia, riittävän helppoja meidän tasolle ja meno on ollut sujuvaa, joskaan vaikeuksiltakaan ei ole vältytty.

Aiheeseen liittyvät kuvat lokakuisilta kotiviikonlopun treeneiltä ja pari kesältä.

21.10 oli aika vaikea mutkittelurata, ja totesin näiden treenien jälkeen että parempi kun en pyydä ottamaan radoista videota, koska silloin ne ainakin sujuu! Jostain syystä aina kuvatessa tulee vaan kamalaa säätöä :D Tällä kertaa harjoiteltiin taas japanilaista, joka ei silloin paria viikkoa aiemmin sujunut yhtään. Nyt kuitenkin tuntui, että alan sittenkin oppia sitä ja se lähtee sujumaan. Muuten rata oli tosiaan aikamoista sekoilua ja töksähtelyä, mutta mikä oli tän päivän treeneissä hyvää, niin radan osana tehdyt A ja puomi meni tosi hyvin! 
Halti tosin kävi pitkästä aikaa niin kuumana, että puri mua vahingossa käteen :d Ihan vahingossa siis, kehuessani kun hyppäsi vasten niin luuli että on lelu kädessä joten tuli pieni mustelma. En tykkää, mur! Mulkeropäivä, ja Halti oli muutenkin aika murkku: meinasi lähteä lätkimään tyttökoirien luo hallin laidalle ja korvat toimi todella valikoivasti. Ja kun sitten komensin/kielsin menemästä, Halti totesi että aijaa, en sitten hypi noita hyppyjäkään kunnolla --> kolautteli taas pari kertaa jalkojaan ja sitten ei meinannut hyppiä sitäkään vähää ja yhyy kun oli vaikeeta. 

Mokoma teini! Se on muuten nyt syksyllä keksinyt myös sellaisen, ettei halua mennä häkkiin. Hallilla on siis häkit estevarastossa, ja Halti tekee nykyään usein sitä, että kun lähden kävelemään varastoon, se jää kentälle seisomaan ja napittaa vain silmiin, että en tule. Ei onneksi lähde juoksentelemaan karkuun ja on huijattavissa kiinni luoksetulokutsulla ja nameilla, mutta herra vain mieluummin tuumaa että ei, en tule häkkiin vaan jään tänne pitämään hauskaa. En ihan osannut odottaa tällasta mun kiltiltä pikkupojalta, mutta alamme sitten vissiin palautella häkkiin-temppua mieleen myös hallilla :)) Murkkuilu on alkanut tulla myös vähän lenkille takaisin ja ollaankin muisteltu -onneksi ihan hyvällä menestyksellä- taas, mitä on nätti hihnakäytös ja miten ne toiset koirat ohitetaan.   

Viikkoa myöhemmin 28.10. oli hyvät treenit, rata oli mukava ja ainoa vaikea juttu oli alun takaakierto toiselle hypylle. Halti ei meinannut taas malttaa keskittyä kun radan aloituksen vieressä oli ah niin ihania tyttöjä; on muuten tosi hyvä että saadaan näin hyvää häiriötreeniä hormonihuuruiselle jätkälle! Kyllä se sitten sieltä tuli, mutta mun piti vähän ottaa niistolle toistoa, että sain oman liikeradan sujuvaksi. Sainhan mä, ja loppurata meni varsin mukavasti! Radalla tuli päällejuoksuja jotka yleensä on Haltille tosi vaikeita, mutta nyt kun päällejuostavat hypyt oli limittäin eikä samassa linjassa, ne onnistuikin huippuhyvin, olin ihan ihmeissäni! :D Lisäksi radalla oli pitkästä aikaa rengas, se meni joka toistolla hienosti, ohjasin kummalta puolelta tahansa. Voisi kai siis sanoa, että se alkaa olla varma este, jee! :)

Kuvapari heinäkuulta kun iskä oli kuvaamassa treenejä, niin havainnollistava! Tässä myöhässä oleva persjättö, koira menee jo ihan väärään suuntaan ja ohjaajallakin silmät kiinni..:D

Viime viikolla 4.11. oli taas kiva rata, joka sisälsi päällejuoksuja ja useamman japanilaisen peräkkäin. Päällejuoksut oli tällä kertaa taas tosi vaikeita, kun hypyt olivat samassa linjassa, mutta pallo kädessä saatiin sujumaan kivasti. Japskit meni hyvin, oon niin iloinen kun oon vihdoin oppinut sen! Se on aika kiva ohjaus oikeastaan :D Kontakteja tehtiin myös, puomilla tuli törkeitä loikkia boksin yli mutta A oli tosi varma/hyvä! Halti oikein painoi etujaloilla boksin sisään A:lla, huippujätkä :) Toki A:n boksia ollaan harjoiteltu paljon enemmän maassa kuin puomin boksia, mutta eiköhän sekin vielä kuntoon saada.  

Ja tässä oikea-aikainen persjättö, ajoitus ja koiran suunta kohdillaan :D

Tällä viikolla 11.11. olikin jo taas vaikeampi rata, ihan kaamea päänsekoittaja TopTeam -leiriltä. Oli pimeää putkikulmaa, monta japskia putkeen (yllätys :D), pituudelle irtoamista ja omalla juoksulinjalla vedättämistä oikeille esteille. Kouluttaja pisti mut kokeilemaan japanilaista myös persjättönä eikä valssin kautta, kuten tähän asti oon sen tehnyt. Alkuun ei meinannut onnistua millään, tuntuu niin vaikeelta olla pysähtymättä ja varmistaa koiran meno hypylle! Pitäis vaan uskaltaa jättää se selän taakse ja liikkua eteenpäin, luottaen että se menee kyllä. Mutta kas, kun luotin ja pysyin liikkeessä, Haltihan meni, vau! Loppuradan linjauskin onnistui ihan hyvin. Tuli kyllä naurettua melkein vedet silmissä kun sekoilin siellä japanilaisissa ja muuallakin, mutta ainakin oli hauskat treenit! :D Keinu meni ihan ok ja loppuun tehtiin vielä erikseen puomia. Se meni tällä kertaa paremmin kuin viimeksi, Halti osui paremmin boksiin. Se on vain jännä, kun laukkaa alasmenon hyvin mutta ravaa ylösmenon ja tasaisen osan. Vaan se ei kuulemma niin haittaa, ja uskon että korjaantuu kyllä kunhan Halti saa lisää varmuutta puomille.

Oon tässä muistellut alkusyksyä, kun tuntui ettei agi sujunut sitten yhtään eikä edistytä lainkaan. Nyt taas tuntuu, että ollaan ihan muutamassa viikossa menty huimasti eteenpäin! Halti irtoilee etenkin putkiin hyvin, hypyt on sujuneet monet treenit putkeen ilman kolautteluita ja Haldir kestää nykyään tosi hienosti toistoja, myös ratatreenissä kun joudutaan hinkkaamaan vaikeita ohjauskuvioita pitkään. Eiköhän siitä vielä sittenkin ihan kelpo agilitylassie tule ;)