Suomailta sekavuuteen ja zeniin

Kappas, on jo elokuu. En oo käynyt bloggerissa melkein kuukauteen ja tajusin vasta tuossa viime viikolla, että pidin viime kesänä koko heinäkuun tietoisesti päivitystaukoa töiden takia. Mitäköhän ihmettä ajattelin kun kuvittelin että olis tänäkin kesänä aikaa sellaisiin juttuihin kuin bloggaukseen ja valokuvaräpellykseen :D Työt jatkuu (ja hajottaa) edelleen, mutta nyt oon saanut kesän kuvatulvaa purettua sen verran että vois tännekin taas raapustella.

Heinäkuun pari ekaa viikkoa oli aika rankkoja jo itsessään, plus siihen päälle kaikki muuttohommat. Otettiinkin sitten heti muuttoviikolla Haltin kanssa pieni breikki laatikoiden purkamisesta ja uuden kodin järjestelystä, kun lähdettiin kesäkavereidemme Kiiran ja Kodan kanssa pienelle viikonloppuretkelle Patvinsuon kansallispuistoon! Alun perin mietittiin Kolia, mutta sinne ei saanut mitään järkevää reittiä yhden yön reissulle, joten Kiira sitten löysi saman ajomatkan päässä olevalta Patvinsuolta sopivan. Se oli nimeltään Patvinkierto ja pituudeltaan yhteensä 25 km, josta käveltiin ekana päivänä 15 ja tokana 10. 

Startattiin Joensuusta lauantaina 8.7 vähän ennen puoltapäivää ja aloitettiin retki Lahnalampi-nimisestä paikasta. Halti ja Koda sai juosta hetken parkkipaikalla vapaana ennen lähtöä jotta saatiin lihakset vetreiksi ja nehän innostui vetämään ihan kunnon hepulit :D Ihanaa kun Halti on saanut Kodasta tuollaisen kaverin, koska se ei kyllä nykyään oikeastaan leiki enää kuin Sarin koirien kanssa. Tutkailtiin reittiä, säädettiin rinkat ja Haltin reppu ja lähdettiin matkaan. Otettiin heti suoraan tuntumaa pitkospuihin ja kansallispuistolle tyypilliseen aapasuohon. Ja kohdattiin alle sadan metrin kävelyn jälkeen kyy pitkosten vieressä, onneksi edellä menneet retkeilijät huusivat meille että olkaahan tarkkana koirien kanssa! Pari huonoa kuvaa nappasin (en muista oonko aiemmin nähnyt samanlaista sametinmustaa kyytä), mutta sitten kärmes alkoi tuntea olonsa vähän epävarmaksi joten otin etäisyyttä. 

Kiira nappas ihanan kuvan! Tästä tuli heti yks mun lemppareista :')

Maisemat vaihtui soista kallioisiin mäntykangasmetsiin ja sää oli varsin otollinen vaeltamiseen. Ei liian kylmä eikä kuuma, pilvinen taivas ja ihanasti aapasuolta puhaltava viileä tuuli. Halti teputti reippaasti reppunsa kanssa ja tuli nyt testattua meidän uus flexikin, kun Veetivainaan vanha sanoi sopimuksen irti keväällä.
Pidettiin eka lounastauko joskus yhden-kahden aikaan Nälmänjoen nuotiopaikalla. Koirat sai olla hetken irti taas lihaksia ajatellen, mutta kun paikalle tuli muita, laitettiin ne luonnollisesti kiinni. Halti nukahti pöydän viereen melkein saksalaisturistien jalkoihin. Ihan paras koira kun tajuaa käyttää tauot hyväksi ja levätä! Mikä nyt sinänsä on ihan odotettavaa kun on silläkin tätä retki-/vaellusrutiinia jo hyvän aikaa kertynyt, mutta silti. Kultapoika <3 

<3

Lounaan jälkeen jatkettiin matkaa ja käveltiin reissun pisin pitkospuupätkä valtavalla suolla. Saatiin kulkea melkein täysin ilman vastaantulijoita, suolla näki kauas ja miellyttävän viileä tuuli piti itikat poissa. Otettiin paljon kuvia, tupasvillat on niin kauniita :> Myöhemmin iltapäivällä pidettiin pieni välipalatauko Teretinniemessä ja sitä ennen kiivettiin näköalatorniinkin, josta vasta kauas näkikin! Meinattiin eka ottaa koiratkin ylös ja ekalle tasanteelle ne kiipeskin reippaasti (joskin yksi kerrallaan), mutta sitten totesin että portaiden välit oli niin hurjan isot, että oli parempi jättää ne maahan odottamaan sillä välin kun käytiin itse ihailemassa maisemia ylhäältä. 

Näkymät ylhäältä kauas..

..ja näkymä ylhäältä alas :D

Välipalatauon jälkeen jatkettiinkin sitten yhtä soittoa Majaniemeen Koiterejärven rannalle, jossa oli määrä yöpyä. Pilvipeite halkesi ja saatiin kulkea loppumatka ihanassa kesäillan laskevan auringon paisteessa. Koirat alkoivat olla loppua kohti jo aika väsyneitä, mutta reippaasti jaksoivat loppuun asti, ja aika pian oltiinkin jo sitten perillä. Leiripaikka oli järkyttävistä hyttysparvista huolimatta ihana! Täydellinen hiekkainen rantatörmä ihan rannassa, joka oli myös ihana - tosi pitkälle matalaa hiekkapohjaa. Iskettiin teltta pystyyn ja ruoka tulille ja ruokittiin myös koirat. Illan Koda ja Halti saivat olla irti, kun tottelivat varsin nätisti eikä lähteneet meistä kauas. Rannassa pojat innostuivat vielä leikkimäänkin kepillä, joskin myöhemmin illalla tuli pieni kränäkin siitä. Onneksi satuin olemaan juuri silloin alhaalla rannassa koirien vieressä koska olin juuri pessyt hampaat, ja sain pojat erotettua ennen kuin isompaa rähinää alkoikaan. 

Loppuilta meni muuten rauhallisesti, tosin Haltin vahtivietti nousi jälleen leiriolosuhteissa ja se pöhisi ja murahteli yhdessä vaiheessa jotenkin tosi paljon. Lopullinen kohde ei ihan selvinnyt mulle, mutta onneksi hurja vahtilassieni sentään hiljeni sitten :D Ja muukin maailma rauhoittui. Ihailtiin täysikuuta, syötiin nuotiolla herkkuja ja juteltiin pitkään. Käytiin Haltin kanssa myös kahlailemassa rannassa kuunsiltaa pitkin, vesi oli muuten kylmää! Vaan kyllä virkisti ja jalat puhdistui :D Mun on pakko tunnustaa että loppuviikosta olin miettinyt, että jaksanko lähteä kun voisin yhtä hyvin levätä kotona ja purkaa muuttokuormaa. Mutta siinä illalla hiljaisuutta leirissä kuunnellen totesin, että tämä oli sittenkin juuri sitä mitä tarvitsin siihen hetkeen ja olin kiitollinen että Kiira kysyi meitä mukaan. Kokonaisvaltainen irtiotto arjesta, täydellinen pään nollaus. 

Vettä elefanteille

Kömmittiin telttaan joskus vähän puolenyön jälkeen. Minä ja Kiira sekä Koda nukuttiin varsinaisessa teltassa ja Halti absidissa, kuten meidän omassakin teltassa (koska erityisesti Joona ei arvosta sitä hiekan määrää joka muuten kantautuisi makuupusseihin ja joka paikkaan :D). Haldir oli niin liikkis, kun ei se edes yrittänyt tulla mun perässä telttaan, vaan kävi makuulle maahan sillein "tämä on minun paikkani". Kuopsutti itselleen sellaisen makuukuopankin hiekkaan telttakankaan viereen :D Mä itse nukuin vähän huonosti, heräilin tunnin välein kun paleli vaikka mulla oli lämpimästi päällä. Sain kuitenkin nukuttua ihan hyvää unta niissä pätkissä, eikä aamulla ollut väsynyt olo kun heräiltiin.

Leiri, sen vartijat ja hieno iltataivas.

Sunnuntaiaamu valkeni ihanan aurinkoisena ja lämpimänä. Keiteltiin rauhassa aamupuurot ja -kaakaot ja Halti ja Koda vetivät jälleen rallit rantavedessä. Tapahtui jälleen jotain harvinaista, kun Halti jopa murahti Kodalle että äläpä änge ottamaan keppiä suupielestä! Ja hienosti Koda tätä kunnioitti, jotain ehkä jäi edellisillasta mieleen :D Ja Haltillekin vähän boostia, että joskus voi myös sanoa toiselle ja sitä uskotaan. Purettiin leiri rauhassa ja päästiin matkaan vähän ennen puoltapäivää eli sikäli huonona ajankohtana, että oli juuri se päivän kuumin hetki.. Meidän mukana kulki myös muutama paarma ihan koko sen kymmenen kilometriä ja meinasi mennä hermo! Halti ei tauoilla malttanut edes juoda kun piti napsia ärsyttäviä surisijoita pään ympäriltä. Sunnuntai oli myös maisemien osalta aika pettymys, reitti kulki käytännössä koko matkan ihan metsässä ja korkeintaan sivusi suon laitaa. Hauskan kohokohdan toi Nälmänjoen ylitys vaijerilossilla. 

Pidettiin iltapäivällä vielä lounastauko Pirskanlammella, mutta jatkettiin melko pian ruuan jälkeen kohti lähtöpistettä. Onnistuttiin vieläpä vähän eksymään ihan lopussa kun ei tajuttu että polku ylitti hiekkatien, mutta ihan oikeaan suuntaan sitä tienlaitaakin pääsi :'D Haltilla oli loppuvaiheessa jo tosi kuuma ja väsy mustassa turkissaan ja reppu selässään, mutta sitkeästi se taapersi eteenpäin. Neljän maissa sitten helteestä ja paarmoista huolimatta selvittiin takaisin Lahnalammelle väsyneinä, mutta hyvällä mielellä. Koda ja Halti simahtivat saman tien autoon kun päästiin ajamaaan :D Kyllä kannatti lähteä, oli tosi kiva reissu! Kiira teki muuten tällaisen hienon videonkin reissusta, käykäähän tsekkaamassa :)

 

Tästäkin kiitos Kiiralle. Meiksi ja Halti on värikoodattu :D

Näissä on vaan se paha, että sitten aina jää hirveä palo seuraavaan. Ja totesin että ens kerralla on ihan todella pakko päästä sinne Lappiin ja pidemmäksi aikaa, alkaa nää napapiirin eteläpuoliset maisemat olla jo nähty :D 
Mitä postauksen otsikkoon tulee, niin loppu heinäkuu meni todella aikamoisessa sekoilussa mutta nyt alkaa taas tää meno rauhoittua. Jos olen hurja, päivitän niitä muita juttuja piankin!