Keväthankien aikaan

Nyt kun treenikuulumiset on saatu ajan tasalle, ajattelin kirjoittaa (ja floodata valokuvia) yleisestä arkielämästä. Kevättalvi on ihanaa aikaa, rakastan hankikantoa, aurinkoa, pilvetöntä kirkkaansinistä taivasta ja iltahämärän sinistä valoa. Mun opiskelujen viimeinen luentokurssi (! :o) päättyi vähän maaliskuun puolenvälin jälkeen ja Joonan lähdettyä uusien työkuvioiden koulutukseen olin vapaa ajelemaan kauemmas lenkeille milloin vain. Kuun lopulla ulkoiltiinkin ahkerasti jäällä, niin yksin kuin kaverien kanssa. 

Kuvasta kiitos Marikille :>

Nää oli oikeesti aika saavutuksia koska Ralla ei todellakaan osaa paikka-käskyä vielä :D

Siinä muuten taas yksi talvipennun hyvistä puolista: jää on mainio paikka opetella vapaana kulkemista! Kun ei vaan pääse syntymään sellaista tilannetta, että vieras ihminen tai koira tulee vastaan aivan yllättäen. Jäällä on helppo harjoitella oman porukan mukana liikkumista, ja välillä voi ohittaa hiihtäjät -jotka nekään ei muuten ihmetytä talvipentua yhtään!- tai muut kanssaulkoilijat kauempaa, välillä lähempää. 

Sari oli meillä yhtenä viikonloppuna yökylässä, hauskaa kun kotona on yhtäkkiä Irokon kennelin Itä-Suomen haarakonttori :DD

Sitten pyörähtikin käyntiin maaliskuun viimeinen viikko. Lähdettiin heti maanantaina reissuun, Keski-Suomen kautta Pirkanmaalle. Joona oli pääsiäisen ympärillä lomilla ja kun susirajalta on pitkä matka yksin ajaa oikeastaan minnekään, oli ihan kiva että pystyi hoitamaan matkan osissa. Maanantai-iltapäivänä pakkasin pikkuiseen autoomme itseni, lassiet ja ihan liikaa tavaraa ja huristeltiin Jämsään. Ralla sai iloisen vastaanoton ja oli itsekin kovin iloinen päästessään kiusamaan Milkaa taas, tosin nyt etulyöntiasemassa kun oli kasvanut russelista ohi. Tiistaiaamu valkeni aurinkoisena ja kelpasi ulkoilla hankikannoilla. Ralla söi hangelta kuolleen hiiren/myyrän, ei puhettakaan että olisin saanut sitä siltä pois.. Onneksi kuitenkin olin varannut samalle päivälle pennun toiset rokotukset, kun sattui se 16 viikon ikä täyttymään juuri reissuviikolla. Lääkäri sanoi vain, että madota uudestaan viikon-parin päästä ja näin teimme :D Klinikalla Ralla oli kovin reipas, kiipeili hoitajien ja lääkärin syliin sekä tutki uteliaana odotushuonetta, mutta malttoi myös istua hienosti vuoroaan odottaen. Pöydällä ei ollut niin kivaa, varsinkaan kun sai piikin kankkuun, mutta palkinnoksi käveltiin siitä Mustiin ja Mirriin ostamaan herkkuja.

O-ou!

Illalla matka jatkui vielä omien vanhempien luo Valkeakoskelle. Siellä odotti myös siskon kissa Kattimatti, mikä vähän jännitti mua koska Rallahan on kasvattajan luona tottunut leikkimään kissan kanssa, ja Kattis taas ei juuri koirista tykkää.. Ensikohtaamisella Ralla ihmetteli kisua kovasti, se ei tainnut oikein tajuta, mikä tuo valkoinen otus oli, mutta hymyilytti kun seuraavana päivänä sen ilmeestä ja olemuksesta paistoi kilometrin päähän "hei, sehän on kissa! Nehän ovat ystäviä, leikitäänkö?" Kattimatti ei kuitenkaan arvostanut uutta suvun jäsentä, ja sähähteli nurkissa. Saatiin ne aika hyvin pidettyä erillään, mutta keskiviikkoaamuna sain kuitenkin melkein sydärin kun Ralla oli onnistunut livistämään kissan makkariin ja tuli sieltä silmä sirrillään, luulin jo että nyt se on puhkaissut siltä silmän mutta ei onneksi. Huh :D Keskiviikkoiltana siirrettiinkin iskän kanssa koirat mökillemme, kissarauhan ja pennun vielä vajavaisen sisäsiisteyden vuoksi. Itse lähdin keskiviikkoyönä heittämään päivä - eiku vuorokausireissun yöjunalla Keminmaalle graduni vuoksi. Isäni hoiti koiria mökillä, ja paljon mukavampaa niillä siellä olikin kuin kerrostalossa kaupungissa! Saivat juosta vapaana jäällä ja välillä torkkua mukavasti takkatulen ääressä. 

Perjantaina aamupäivällä, yhden (VR:stä johtuvan) ylimääräisen Tikkurilan mutkan kautta, pääsin takaisin Koskiin ja viettämään pääsiäislomaa. Tai ainakin yritin, mun ylikierroksilla olevat aivot nyt ei ikinä lomaile :d Mutta oli kiva pitkä viikonloppu. Ulkoiltiin, nähtiin sukulaisia ja kavereita ja Joonakin tuli taas pienelle lomapätkälle. Halti ja Ralla jäivätkin sitten mökille koko pääsiäiseksi, vanhempani olivat mielellään niiden kanssa siellä. Joonan kanssa mentiin toki päiväksi aina mökille, mutta oltiin kissavahtina yöt kaupungissa. Nauroin että ihan kun ois hotellissa ollut, tosi hassua ettei aamulla heti ensimmäisenä tarvikaan lähteä käyttämään koiria ulkona. Ja siis aika luksusta, ei kaikkien vanhemmat tosta vaan lähde mökille hoitamaan koiria :'D

Lankalauantaina meillä olikin paljon ohjelmaa! Oltiin sovittu aamupäiväksi lenkki-/leikkitreffit sukulaiskoira Novan^ (Irokon Voima Kanssasi) ja omistajansa Hennun kanssa Lotilanjärven jäälle. Novan emä Villa on Haltin serkku, ja isä Rallan puolisetä. Siis öö, Rallan vaari Sixten on myös Novan vaari :D Käveltiin yli pari tuntia mustien kanssa järvellä ja välillä rannallakin, ja voi miten oli hauskaa! Aurinko paistoi huikaisevan siniseltä taivaalta ja Ralla ja Nova löysi alusta saakka tosi hyvän yhteisen sävelen, juoksivat ja hammastelivat minkä ehtivät. Halti tyytyi lenkkeilemään aikuismaisesti syrjemmässä junnujen riehumisesta, mitä nyt muutaman kerran juoksenteli Novan kanssa.

Myöhemmin iltapäivällä siirryttiin taas mökille, ja siskoni tuli Ninja-russelin kanssa käymään, kuin myös serkkuni koirineen. Halti ja Ralla juoksivat jäällä sydämensä kyllyydestä, nautittiin ilta-auringosta. Sama meno jatkui vielä sunnuntaina ja maanantaina, kyllä oli muuten väsynyttä koiraa :D 

Tiistaiaamuna oli aika taas pakata auto ja ajella kotiin Joensuuhun. Silloin oli vielä aika talvista, mutta oikeastaan viime viikosta lähtien kevät on toden teolla tehnyt tuloaan. Rallalla on hirveästi kaikkea uutta ja ihmeellistä. Sulalla asfaltilla kävely, lumen alta paljastuvat juuret, kasvit, multa ja uudet hajut. Lätäköt, jotka vähän ällöttävät sitä, eikä pikkuneiti voi ymmärtää, miten isoveikka voi lotrata niissä ja kahlata tyynesti läpi. Lokkien huudotkin olivat ihmeellisiä, mutta sulaneella maalla tassut pitää paljon paremmin ja pääsee juoksemaan vieläkin enemmän täysiiiii. Tarpeitaan Ralla ei edelleenkään tee mielellään kuin lumelle, mutta pian on vähän pakko oppia :D Sisäsiisteys onkin jo yleisesti hyvällä mallilla, oon uskaltanut laittaa pieniä mattoja jo takaisin.

16-viikkoisposeeraukset.

Viime viikolla oli muuten Haltin synttärit, maailman paras hilleri täytti jo neljä vuotta! <3 Mihin tämä aika menee. On kyllä kiva, kun se nykyään on jo selvästi aikuinen, suhteellisen järkevä ja fiksu koiro. Juhlittiin käymällä Sarin kanssa Laulurinteellä juoksemassa (tai no trikit juoksi, me käveltiin :D) ja syömällä kotona Cesar-kakkua. 

Vaikka nyt on susirajallakin tosiaan kevät, niin näitä kevättalvikuvia riittää tänne vielä hetkeksi - tuo ruskeanharmaa kura-pöly-maisema ei houkuttele valokuvaamaan sitten lainkaan joten saatte eteläsuomalaisetkin lukijat sietää vielä jokusen postauksen hankikuvia :D