Irokolaiset Imatralla

Ylpeä äiti ja hienot pojat!

Perjantaina 15.5. hypättiin Haltin kanssa jälleen, ties monennenko kerran, Sarin kyytiin ja aloitettiin Iroko-roadtrip, vol. enpä enää edes muista monesko tämä oli :D Tällä kertaa matka vei Etelä-Karjalaan collieiden tokomestaruuksiin ja siinä sivussa kylään Haltin Jymy-veljen luo. Tuolloin perjantai-iltana kuitenkin suunnattiin ensin taas Sarin vanhempien luo Joroisiin, jossa yövyttiin.

söpöt

tässä mennään jo iltapäivällä koepaikalta kyläilemään

Lauantaiaamuna kello soitti viideltä, ja startattiin auto kohti Imatraa tasan kuudelta. Matka oli aivan huikea - ihania pikkuteitä nousevan aamuauringon valossa, ympärillä kaunis Saimaan vesistö. En oo koskaan aiemmin käynyt tuossa osassa Suomenmaata, joten oli kiva päästä näkemään uusia paikkoja! Perillä tokomestispaikalla, Imatran kennelkerhon kentällä, oltiinkin ekoina ja käytiin koirien kanssa kävelemässä. Jos joku jo ehti luulla niin ei, Halti ei todellakaan kisannut vaan oltiin ihan vain kannustamassa Raisaa voittajaluokassa :D Se alkoi ensimmäisenä luokkana, ja siihen mennessä paikalle oli saapunut katsomaan muitakin tuttuja Savo-Karjalan alaosastosta sekä myös Jymyn omistaja Paula. Oltiin paikalla koko päivä, katsottiin jokainen luokka ja siinä sivussa tutustuttiin, juteltiin ja vaihdettiin kuulumisia. Välillä käytettiin koiria kävelemässä ja oli kyllä kiva nähdä Jymykin livenä! Edellinen kerta kun oli Haltia hakiessa :D

Pikkuveli ja isoveli!

Haltista paljastuikin veljen kanssa uusia piirteitä. Minun aina alistuva pikkupoikani nostikin hännän pystyyn ja kulki ylpeänä "minä, minä muuten sitten määrään täällä!" Ei Halti onneksi juurikaan Jymyn selkään hyppinyt ja osasivat ihan leikkiä kuten kaverit leikkii, mutta hassu oli silti, isommalleen uhoili :D Liekö sitten johtunut siitä, että Raisa oli kuitenkin läsnä. Välillä käytiin Haltin kanssa myös harjoittelemassa kisatilanteessa hengailua, eli käy siihen -käskyä vähän matkan päästä kehänauhasta. Hyvin meni, meinasi toki alkuun piippailla mutta malttoi kuitenkin hienosti pysyä rentona maassa. Eiköhän se siitä! 

 

Kun mestaruudet oli saatu miteltyä ja vielä viimeisetkin kuvat otettua, oli aika lähteä käymään Jymyn kotona. Siellä pojat saivat juosta ja riekkua yhdessä, ja kuviahan piti räpsiä tietenkin paljon. Veljesten touhuja katsellessa sai kyllä nauraa, molemmat on niin hönttejä, iloisia koiranalkuja :D Kovasti Haltissa ja Jymyssä on samaa näköä, mutta livenä huomasi hyvin että on niissä kuitenkin erojakin mitä kuvien kautta ei niin herkästi näe. Kokoero näkyi edelleen, kuten jo ihan pikkupentunakin. Jymy oli Haltia isompi joka suunnassa, Haldir on tuollainen kevyt pikkupoika edelleen. Poika-Raisa, kun Jymyssä on ehkä eniten Timi-iskää ja myös Rasti-setää! Hauska oli myös kuulla, kuinka tietyt piirteet taitavat kulkea suvussa - kuten jalkojen välistä sujahtelu, osallistuminen kaikkeen mitä perheen ihmiset tekevät ja läheisyydenkaipuu.

<3

Riekkujaisten ja kuvausten jälkeen kahviteltiin ja juteltiin vielä, kunnes illan saapuessa meidän oli aika lähteä taas kohti Savoa. Oli aivan huippu reissu, niin aurinkoinen ja hymyn täyttämä! Kiitos vielä Paulalle, että saatiin tulla käymään ja tavata, oli kivaa päästä vihdoin tutustumaan :) Suunnataankin itse asiassa jo kesäkuussa uusintavierailulle Haltin kanssa. Sunnuntaiaamuna ei tehty ihmeempiä, kuin nukuttiin pitkään ja palauduttiin Joensuuhun. Masentavaa, kun reissussa paistoi ihanasti aurinko ja Itä-Suomessa oli harmaata ja sateista, ihan kuin paluu arkeen ei olisi tarpeeksi tylsää muutenkin.

Piti tämäkin postaus kirjoitella alunperin jo aiemmin, mutta en oo saanut inspistä. Lisäksi tuossa viime viikolla ohjelmassa oli (ihan hitosti) kuvanmuokkausta sekä yksi kirjatentti ja essee. Ja koska mulla alkoi sunnuntaina kesäloma, voin tehdä ihan sitä mitä huvittaa just silloin kun huvittaa. Vaikka kyllä mä blogiakin meinaan päivitellä, on tullut taas sen verran paljon touhuttua Haltin kanssa että täytyy kirjailla treenimuistioita ylös :D Kesäksi oon myös miettinyt vähän syvällisempiäkin postausaiheita, kun ainakin tässä vaiheessa ajattelen että silloin on aikaa kirjoittaa blogiakin enemmän.

Tosiaan, loma. Mulla on kaikki kouluhommat tehtynä ja kandiaihekin on nyt keksitty ja odottamassa syksyä varten. Elämäni hirvein lukuvuosi on vihdoin ohi, eikä tuu ikävä. Ja oisin ihan tosi ilonen, jos seuraava olisi vähän helpompi. Onneksi välissä on pitkä ja mukava loma. Joensuussakin on vihdoin vihreää ja lämmintä, eilen näin tervapääskyjäkin. Täälläkin on siis vihdoin kesä. Lomasuunnitelmina mulla on olla alkukesä Joensuussa ja juhannuksesta eteenpäin sitten määrittelemättömän pituinen, joka tapauksessa suhteellisen pitkä, ajanjakso kotona Keski-Suomessa. Lisäksi kesään sisältyy vähän reissaamistakin! Ihanaa. 

Koiraharrastuksenkin suhteen oon vähän suunnitellut kesäksi sellaisia välitavoitteita. Agilityn osalta tarkoituksena ois aloittaa ja kehittää inhokkiestettäni eli keppejä, maastojutuissa taas esineruutua pitää laajentaa isommaksi. Tokon/tottiksen osalta en oo vielä ihmeempiä kesäprojekteja keksinyt, hiotaan eri liikkeitä hiljalleen eteenpäin. Arjen osalta on tarkoitus tutustuttaa Haltia pyörälenkkeilyyn lisää (ja äiti varmasti käy sen kanssa juoksemassakin), sekä parantaa ohituksia. Tällä hetkellä pientä teinilassieta kiinnostaisi ihan kamalasti toiset koirat lenkillä, koska jokainenhan on potentiaalinen leikkikaveri! Haluun kaiken turhan vinkumisen ja tuijottelun pois, ja varsinkin Jämsässä ollessa meinaankin viedä Haltia usein ihmisten ilmoille sosiaalistumaan. Näiden parissa kesä menee varmasti mukavasti, varsinkin kun kaikkea muutakin jännää on luvassa... Raportoidaan niistä sitten aikanaan ;)

Höpöt :DD

Kaikki Paulalla otetut kuvat löytyy muuten täältä. Ottamiani kuvia itse tokomestiksistä taas voi katsoa tästä. (: