Aktiivialkusyksy

Joensuuhun palattuamme päästiin tosiaan heti ekasta viikosta lähtien taas tositoimiin eri treenien pariin. Maanantaina 5.9. oltiin ekaa kertaa oman ryhmän agitreeneissä sitten kesäkuun. Hallissa oli sillä kertaa sellainen rata, jolla ei ollut keinua, keppejä tai puomia joten kenties tästä syystä meni niin hyvin :'D Ei vaan, meni se kyllä muutenkin! Halti luki takaakierrot pääsääntöisesti hyvin ja viskileikkaukset A:n jälkeiselle hypylle sujui myös hienosti. Vähän piti omia ohjausratkaisuja parantaa, esim. 7-hypylle kiirehdin ekaks tekemään persjätön mutta takaaleikkaus toimi paremmin, koska sillä saatiin Halti paremmin kääntymään kasille vasempaan eikä kaartanut ihan niin kauas. 9-10-hyppyjen persjättöä sain hinkata aika kauan, muistelin taas Julia Kärnänkin sanoneen että se on oikea-aikainen silloin kun tuntuu liian aikaiselta.. :D Mut saatiin sujumaan! 17-18-19-pätkää hinkattiin myös paljon, videolla näkyvä kuvio osoittautui sit toimivimmaks. 
Video vikasta vedosta. Virpi sanoi, että haluaa meidän tekevän nollaradan mutta koska sellainen ei tietenkään ikinä onnistu silloin kun kuvataan, törttöilin Haltin putken väärään päähän :D Lopussa kävi vielä ihmettelemässä Virpiä, siksi ei mennyt suoraan putkeen. 16-putken (seinän vieressä oleva punainen) jälkeisestä takaakierrosta oon tosi ylpeä, Halti sujahti sinne pelkällä pienellä työnnöllä ja olin kerrankin sokkarin kanssa ajoissa! 

Tuo ilta jatkuikin aika vauhdikkaasti, kun lähdettiin agitreeneistä vähän normaalia aiemmin, otettiin Jose ja Darwin kyytiin ja suunnattiin noin vuoden tauon jälkeen hakutreeneihin! Päästiin siis tuuraamaan yhteen Joensuun Seudun Palveluskoirien hakuryhmään, jonne moni meidän collieporukastakin siirtyi. Tämän takia siis ollaan oltu hakutreeneistä vuoden tauolla, koska collietreenit loppuivat mutta mun ei oo mahdollista treenata Josepalla. Alunperin siksi, kun ei ollut autoa ja nyt kun olisi auto, niin treenipäivä ei onnistu koska kuulemma Josepalla kaikki hakutreenit on maanantaisin eli menee agilityn päälle. Ihan viikoittain ei kuitenkaan onnistuis tällein molemmat samana iltana :D Mutta joo, meitä on aiemminkin kyselty tuuraamaan tuonne mutta vasta nyt päästiin lopultakin, ekaa kertaa! Maastoihin löydettyämme muut ryhmäläiset olivat jo tallanneet hakualueen ja päästiin suoraan tositoimiin. Kyllä oli mukavaa päästä pitkästä aikaa metsään, tykkään tosta hommasta tosi paljon! Ja Halti tietty myös :D

Haldir pääsi suoritusvuoroon viimeisenä ja tehtiin muistaakseni neljä pistoa. Ekat kaksi niin, että käytiin keskilinjan alussa jossa Halti näki etukulmien maalimiesten menevän piiloon, sitten käytiin autolla välissä ja maalimiesten päästyä näkymättömiin lähdettiin etsimään. Hirmu hyvin Halti muisti homman, sinkosi heti ekasta käskystä hienosti etsimään ja teki jopa jonkinlaisen alkeellisen laatikon! Superhyvä :) Toinenkin maalimies löytyi helposti, kolmas tuotti vähän haasteita mutta hienosti jaksoi etsiä, vaikka välillä palasikin mun luo. Avustin menemällä syvemmälle keskilinjalta ja löytyihän se lopulta :D Neljäs oli lähempänä joten se löytyi taas helpommin, ja lopuksi tehtiin vielä puolipakeneva. Sari meni metsään ja lähetin Haltin, ja juuri oikealla hetkellä kun koira meinasi kääntyä kysymään multa neuvoja, lähti juoksemaan karkuun ja Halti sai jahdata kiinni. Superhieno jätkä! <3
Hakujen jälkeen tehtiin vielä esineruudut. Edellisen viikon fiaskosta viisastuneena tehtiin vähän helpompi ruutu Haltille, näytettiin omaa pupua taas hetsaten. Ruudussa oli myös vieras esine valmiina, mutta kun oma löytyi nopeasti ja hienolla tekemisellä, jätettiin siihen. On se vaan hieno palveluskoiran alku <3 Toivon tosi kovasti, että päästäisiin taas nyt enemmän maastoon kun on autokin. Olisin hakenut Haltin kanssa tänä syksynä pelastuskoirahaun alkeiskurssille, mutta harmittavasti kuuden kerran intensiivikurssin päivät oli sen verran huonot että jouduttiin jättämään väliin, kun meiltä olisi jäänyt ainakin kaksi tai ehkä kolmekin kertaa pois :/ 

Lölön ja Halteron retkipäivä!

Torstaina 8.9. Poks järjesti pitkästä aikaa mölliagilityn. Osallistutiin kaikille kolmelle radalle, koska viime vuoden möllicupin voittajina meillä on lahjakortti, jolla pääsee tänä vuonna kaikkiin Poksin mölleihin ilmaiseksi. Hyvää treeniä virallisia kisojakin ajatellen, kun on monta rataa :) Ekana vuorossa oli putkiralli, jossa tehtiin nolla. Sai juosta vähän lujempaa kun rimat oli makseillekin tosi matalalla, ja ohjauksellisesti oli ihan kiva rata, tosin jäin taas heti ekalla putkella vaan katselemaan että oo jes koira meni putkeen, kun olis jo pitänyt juosta ja sit tulikin vähän kiire :D Loppuradan rytmitys menikin sit vähän paremmin! 
Tokana oli möllirata, jolla ei ollut keinua, keppejä eikä rengasta. Siellä lähti vähän mopo käsistä :DD Halti ensinnäkin räiskäisi A:n kontaktin (???), mut ei mikään ihme kun tuolla tavoin lennähti harjan yli. Puomiakaan ei ottanut, oli taas aika lailla rajalla mutta sitä ei Anni-tuomari huomannut. Jostain syystä Halti otti maanantain treenien lailla hirveästi häiriötä jos putken suulla seisoi ihmisiä, ei millään uponnut sinne joten näitä sit myöhemmin vapaavuorolla harjoiteltiin. Lopussa sinkosi vielä jonnekin maata kiertävälle radalle eikä meinannut millään löytää vikaan putkeen :DD Loppu ei tullut videolle, mut tässä nyt ei muutenkaan mitään näkemistä oikein ollut xD
Vikana oli sitten kisamainen rata, jolla kaikki esteet olivat mahdollisia. Unohdin vieläpä radan ennen lähtöä, olisin laittanut koiran samaan putkeen johon mentiin edellisellä radalla mutta onneksi Anni huomautti että toka este on tuo hyppy :DD Hupsista! Täältä saatiin hylly kun Halti jäi keppien jälkeen selkäni taa ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Se ei myöskään meinannut tälläkään radalla mennä mustaan putkeen ulkokaarelta jostain syystä, mutta silti olin ihan älyttömän tyytyväinen! Halti teki nimittäin ensimmäistä kertaa ikinä kisamaisella radalla kepit kerrasta oikein ja kaikki kontaktit samoin!! Aaa vähänkö oli siistii, Annikin sanoi radan jälkeen että nyt otti hyvin puomin kontaktin. Hymyilin vaan ja mietin että viis siitä, mutta ne kepit!
Kiitos Joselle videoinnista ja muillekin kamuille seurasta! Oli tosi kiva ilta, tää valoi taas uskoa siihen että kyllä ne kepitkin vielä kisaradoilla saadaan onnistumaan. Halti-poika oppii vielä <3
Tuolla syyskuun ekalla viikolla nähtiin myös koirakavereita ekaa kertaa kesän jälkeen ja saatiinpa sellainen Haltille myös viikonlopuksi, kun Lennu tuli meille hoitoon perjantai-iltana. Lauantaina käytiin aamulla pitkä lenkki metsässä ja myöhemmin illalla myös vähän kotimaisemien ulkopuolella. Tällaista meininkiä pojilla: 

Maanantaina 12.9. Biologian laitos järjesti tänä vuonna LuKeiksi valmistuneille kandikahvit, jotka kesti sen verran pitkään iltapäivään ettei ehditty agilitytreeneihin. Sepä ei haitannut, koska meidän ohjaajakaan ei ollut silloin paikalla ja me kerettiin sen sijaan mainiosti hakutreeneihin, koska päästiin taas Josen kanssa tuuraamaan poissaolijoita! Tällä kertaa ei tallattu maastoa vaan tehtiin tuuliharjoituksia, ideana siis saada koira itse oivaltamaan nenänkäyttöä. Katja meni piiloon ja Sarin opastuksella käveltiin metsässä koiran kanssa, odotettiin että se itse saisi hajun maalimiehen suunnasta puhaltavasta tuulesta ja vasta sitten liikuttiin kohti antaen koiralle liinaa. Halti oli selvästi kummissaan uudenlaisesta jutusta, se ei oikein tajunnut lähteä tarjoamaan mitään käytöstä vaan selvästi odotti vain hakukäskyä. Ja sehän on myös yleisesti ottaen aika surkea käyttämään nenäänsä :'D Mutta niin vain pikkuhiljaa sekin alkoi nappailla Katjan hajua tuulesta, ja löysi kuin löysikin!
Tehtiin kaksi tällaista piiloharjoitusta, jälkimmäisellä Halti turhautui kun ei millään hoksannut, mikä tässä oli se varsinainen pointti. Luuli vissiin, että täällä ollaan varmaan vaan lenkillä kun nosti maasta kepin ja toi sen leikittäväksi :D Se peli kuitenkin lopetettiin lyhyeen ja jatkettiin etenemistä. Nostettiin Haltille vähän turhaumaa, ja sitä kauttahan skottipoika sitten sisuuntui yrittämään uudestaan! Nenä aukesi ja Katja löytyi hienosti, ei taatusti silmillä :) Lopetettiin siihen ja mä pääsin makoilemaan vuorostani pressun alle. Esineruutua ei tehty kun alkoi olla jo niin pimeä, mutta ihan riittävä treeni oli tääkin. Oli kivaa!     

Katsun ottamia tokokuvia elokuulta Valkeakoskelta. Kamala kun mä kenotan koiraan päin!

Saman viikon perjantaina päästiin ekaa kertaa tänä syksynä myös collietokoihin. Tehtiin aluksi paikkis, ihan lyhyellä matkalla koska pidin Haltilla hihnan ja jos piippasi, nyppäisin hihnasta. Oli hyvin kuulolla, hiljeni tuosta huomautuksesta ja piti maatessaan myös hyvin katseen mussa :) Lopussa nousi liikkurin "käsky"-sanasta, joten häiriökäskytettiin vähän lisää. Jo parin jälkeen Halti pysyi maassa sivullani hienosti ja nousi vasta omalla! Super! Välillä koira tolppaan kiinni makoilemaan ja omalla yksilövuorolla tehtiin ekaksi luoksari, tuli tosi hienosti suoraan eteen joten palkkasin siitä. Muuten treenattiin seuraamisen käännöksiä, kun Halti varsinkin oikealle mennessä ja täyskäännöksissä kaartaa liian kauas. Tehtiin siten, että perusasennossa ollessa sanoin seuraa + ennakoiva merkki + paikallaan käännös, myöhemmin seuraa-käskyn jälkeen 1-2 askelta, ennakoiva merkki ja käännös + pysähdys.
Vasemmalle käännökset oli hyviä, ei Haltilla kuulemma ainakaan mitään ongelmaa ole takapään käytössä! Oikealle kääntyminen sitten olikin hankalampaa; kun Halti on niin iso koira ja sillä on seuraamispaikka aika edessä (vaikka lapa onkin mun jalan kohdalla), se ei vaan pystynyt pysähtymään perusasentoon oikealle kääntyessä vaan ajautui väkisinkin liian eteen. Korjasi kyllä aina hyvin ja toisaalta ei ainakaan tässä vaiheessa oo musta niin iso ongelma, koska käännöksen jälkeen kuitenkin oikeasti jatketaan matkaa eikä pysähdytä heti - pitäis vaan saada se skarppaamaan siitä ennakoivasta merkistä. Parani kuitenkin loppua kohti, hyvä siitä tulee! 

Lopuksi tehtiin yksi hyvä liikkeestä maahanmeno, niin jäi hyvä mieli. Hyvällä asenteella Halti siis teki koko ajan töitä, mutta kun tuollaista teknistä piperrystä hinkattiin, niin joutui ajattelemaan tosi paljon kun korjasin. On se hieno jätkä, oli niin hyvä fiilis treeneissä! Aina jutellessa treenin välissä treenikavereiden kanssa käskin Haltin maahan odottamaan ja se pysyi siinä ihan hiljaa, vaikka kentän laidalla käveli ohi vieras koirakin. On se hieno, ja vielä paranee koko ajan :)