In learning you will teach and in teaching you will learn

Viime viikko hujahti ohi kuin huomaamatta, enkä opiskelukiireiden ja viikonlopun menojen takia ehtinyt tännekään kirjoitella. Tai no ensin ei edes ollut mitään kirjoitettavaa ja nyt taas olis niin paljon ettei varmaan yhteen postaukseen mahdu :D Mutta jospa puhutaan suosikkilajistani agilitystä! Päästiin palaamaan tauon jälkeen sen pariin ekaa kertaa tänä vuonna viime tiistaina. Mentiin vaparille Josen ja Marikin kanssa ja korkattiin samalla laajentunut halli, mulla oli mukana Haltin lisäksi myös Raisa. Hallissa oli tällainen kiva rata, jolla oli hyvä palautella juttuja mieleen varsinkin kun meillä oli tulossa lauantaina kisat :D 

Halti teki irtoamista ja keppejä sillä jauhelihapalkalla ja meni hyvin! Vähän suti uudella matolla, mutta myöhemmin samalla viikolla ei enää, ja omille jaloille tuo uusi matto oli tosi mukava ja pitävä. Ja ennen kaikkea, ei enää sitä joka paikkaan tunkeutuvaa kumirouhetta! Raisa palautteli mieleen oikeastaan kaikkea, sen kanssa ollaan treenattu viimeksi marraskuun lopulla. Pussi (joka otettiin kertauksen vuoksi renkaan jälkeen) sujui hyvin, kuin myös kepit ja puomin kontakti pienen muistuttelun jälkeen. Rengas sen sijaan tuotti Piille suuria vaikeuksia, joten todettiin Sarin kanssa että käydään vielä torstaina tekemässä kertausharjoituksia ennen kisoja :D 

Keskiviikkona oli vuorossa meidän omat ryhmätreenit Haltin kanssa, sama rata tosiaan edelleen. Menin puolta tuntia aiemmin hallille koska halusin tehdä puomitreeniä. Kokeilin palkkana tällä kertaa samaa jauhelihaa kannellisessa rasiassa kuin kepeillä, siinä mielessä lelua kätevämpi että ei saa palkkaa jos ei tee oikein. Muutaman kerran tuli yliloikkia, mutta suurin osa osui hienosti juuri optimaalisesti! Kuvasin taas kaikki videolle ja järkkärillä kun pystyy katsomaan hidastettuna, huomasin nyt että kaksi laukka-askelta alasmenolla on se optimaalisin osumalle. Lopetettiin onnistumiseen ja pian alkoikin jo meidän ryhmätreenit. Niissä tehtiin puomi joka kerta radan osana ilman palkkaa alhaalla, vaan bumperit alasmenolla; ja Halti juoksi joka kerralla aivan täydellisesti! Hienosti osui ja ampui putkeen vaikka oisin ollut vähän kauempanakin.

Itse rata meni ihan kivasti, joskin ekalla kierroksella Halti hätiköi renkaalla ja kääntyi liian aikaisin, joten osui ja rengas hajosi. Ei hätkähtänyt yhtään ja jatkettiin normaalisti, loput treenit malttoi sihdata oikein. Vitosputkelta meinasi aina mennä puomille, mutta kun pysäytin oman liikkeen ja odotin, tuli hienosti kutosputkeen. Kepit oli oikea murheenkryyni, pujotteli ehkä parilla ekalla kerralla oikein mutta loppua kohden ei millään tehnyt loppuun saakka oikein. Ampui aina oikeaan väliin, mutta tokassa välissä kääntyi ympäri huutamaan mulle. Siinä tuli itellekin jo turhautuminen, joten otettiin vikaksi vain pelkät kepit ja palkattiin siitä. Pohdiskeltiin sitten Virpin kanssa, että voitaisiin tehdä nyt jonkin aikaa vain puolikkaita keppejä tai palkata kahdesta ekasta välistä tms. Mietin myös, että pitäiskö yrittää opettaa Haltille se kauhomistekniikka, kun nyt se pomppii "pikkukoiratyylillä"; kauhoen ois ehkä helpompi taipua kun tulee valtavalla vauhdilla ekaan väliin! Muuten oli kyllä kivat treenit ja olin tyytyväinen. 

Torstaina käytiin vielä Sarin ja Raisan kanssa vaparilla tekemässä kenraalit ennen kisoja. Raisan kanssa saatiin rengas sujumaan ja kepit samoin, puomin kontaktit oli oikein kivoja :) Haltilla meni kepit paremmin kuin edellispäivänä, puomit ei. Tuona torstaina sitten totesinkin, että kyllä se taitaa nyt olla meidän kohdalla rip juoksupuomi. Oon tässä vuodenvaihteessa tehnyt ankaraa ajatustyötä sen suhteen, eikä mikään yksittäinen treeni tai kisa oo tähän päätökseen ollut syynä. Tajusin tässä joku aika sitten sellaisenkin jutun, että vaikka Halti osaa pääsääntöisesti juosta kotipuomin tosi hyvin, sille tarvitsisi kuitenkin saada tosi paljon itsevarmuutta, että uskaltaisi kisoissakin juosta vieraalla puomilla samalla lailla alusta asti täysiä. Koska heti jos Halti empii ylösmenolla/ei saa itteään täsmälleen oikeaan rytmiin, alasmenon laukka ei asetu oikein eikä koira osu kontaktille. Ei se tahallaan leiskauta molempien bumpereiden yli, vaan sen rytmitys yksinkertaisesti pitäisi olla melkein millintarkkaa, että se tulee alusta asti koko esteelle joka kerta tietyllä tavalla. 

Vaikka Halti tykkääkin agilitystä ja on sellainen hullu ja raivoisa radalla, se on kuitenkin perusluonteeltaan pehmeä. Sillä ei ole ihan niin paljon sitä ns. reikäpäisyyttä että saisin sen vieraillakin puomeilla juoksemaan alusta asti täysiä. Tai ainakin siihen menisi tuhottomasti aikaa, kun nyt on parissakin kisoissa nähty että se ei luota vieraisiin puomeihin niin paljon ainakaan ensiyrittämällä. Mikä on toisaalta ihan järkevää, kun puomi ei muutenkaan oo se turvallisin este ja katsomalla ei kaduta. Kovemmalla koiralla tilanne voisi olla ihan eri, mutta luulen että tällä koiralla siihen itsevarmuuden kasvattamiseen saisi tehdä todella paljon töitä. Tuntuu, että mulla ei ole enää oikein välineitä tästä eteenpäin jatkamiseen. Vähän tietty harmittaa, mutta toisaalta viimeisen vuoden aikana mulla on kasvanut hurjasti ymmärrys siitä että treenit ja tavat koiran mukaan. Yhtä kaikki tää juoksariprojekti oli hyvin opettavainen ja uskon, että seuraavallekin koiralle kokeilen alkuun juoksareita, nyt kun oon taas Haltin myötä viisaampi alkuopetuksen ja muiden juttujen suhteen :) Ja aion kyllä koostaa loputkin meidän puomivideoista yhteen, niin on kätevä joskus tulevaisuudessa ehkä palata niiden pariin ja ottaa opikseen. Jatkossa siis opettelemme jonkinlaisen pysäytys/himmauskontaktin, kivaa päästä opettelemaan jotain meille molemmille täysin uutta! Mutta, koska ne kisat oli tulossa niin en tietenkään alkanut samalla viikolla tehdä Haltille mitään pysäripositioita vaan päätin että puomi saa mennä miten menee, kiva jos osuu mutta jos ei niin ei mitään väliä :D Tavoitteena sinne hyvä ohjaus ja toivottavasti hyvät kepit! Niin, ja A-este toki pidetään jatkossakin juoksukontaktina, kun sen Halti osaa hienosti :)
Mutta, ne kisat! Lähdettiin tosiaan lauantaiaamuna Kuopioon, jossa kisattiin ekaa kertaa Hukka-Putkella ihanan väljällä ja lämpöisellä Musti ja Mirri Areenalla. Raisan kanssa nää oli tokat kisat, edelliset/ekat käytiin silloin elokuussa jotka meni mainiosti. Koska Raisalla on jo hyppäriltä luva, menin sen kanssa vain agiradat mutta Haltin kanssa kaikki kolme. Kisaradat oli tuomariharjoittelija Riikka Kankaisen käsialaa, virallisena valvojana toimi Johanna Nyberg. Ihan kivoja ratoja, mutta jonkin verran ansaesteitä ja varsinkin A-radan alussa piti todella miettiä kummalta puolelta ohjaisi. Raisa oli näistä kahdesta ensimmäisenä ja oli ekalla radalla aika outo, liikkui tahmeammin kuin yleensä ja jopa perushypyt tuntui jotenkin vaikeilta. Liekö sitten kummastellut uutta alustaa vai mitä, mutta oli hassua kun en voinut ohjata yhtä rennosti kuin yleensä :D Renkaan kielsi kuten treeneissäkin ja jostain syystä myös putkiin irtoaminen oli kovin vaikeaa! Kieltoja tuli reippaasti yli kolme joten sieltä hyl. 
Haltikin liikkui vähän normaalia hitaammin ekalla radalla, mutta irtoili putkiin ja hypyille sentään :D Kepeiltä taas perusmokat, mutta ei sentään jääty puoleksi minuutiksi keskustelemaan että pujotellaanko ne vai ei! Siitä ei tainnut tulla kuin kahdet vitoset. Puomilta odotetusti kontaktivirhe mutta sen jälkeiseltä putkelta ei jostain syystä saatu kieltoa? Lopussa kolhaistiin vielä yksi rima alas (! Haltihan ei siis ikinä pudota rimoja, mutta varmaan johtui ihan vaan myöhäisestä käännöstä), eli 20 vp saldona tästä. 
B-rata vähän jännitti, koska siellä ei ollut rengasta! Mutta ei paineita Raisalle, kuten Sari sanoi :D Kepeille asti meni tosi hyvin, sit meni rytmi sekaisin, pahus! Keinu oli jostain syystä jänskä myös, joten saatiin 10. 
Haltin kanssa saatoin kokea loppuviikosta valaistumisen keppien suhteen, ja tämä mielessäni päätin kokeilla kepeille varman päälle pelaamista ja kävellä sen rinnalla, että malttaa keskittyä eikä tuu kiire (minkä itse asiassa näköjään tein myös jo ekalla radalla tiedostamatta :D). En todella ymmärrä miksi se ampui putkesta amokkina keppien ohi, mutta katsokaa, se teki jo tokalla yrittämällä kerrasta oikein!! Oon muutenkin ihan sairaan tyytyväinen koko loppurataan, keinu oli tälläkin radalla tosi siivo ja A super! Vikalla putkella olin aivan myöhässä, olis pitänyt tajuta etten ehdi :D Mutta annoin mennä hyllyksi, onneks en korjannut niin saatiin hyvä pituusjarrutreenikin siihen loppuun. Sanoisin että näiden kisojen paras rata vaikka olikin hylly! :)
C-hyppärille lähdettiin sitten tosiaan vain Haltin kanssa. Alun pakkovalssi ei mennyt ihan suunnitellusti, mut täytti tarkoituksensa :D Renkaan kielto oli tosi outo Haltilta, kuulemma se kompastui ennen sitä mutta ei se ainakaan videolla näy. Päätin ennen rataa taas rauhoittaa kepit ja mietin tutustumisessa pitkään, kummalta puolelta ohjaisin. Päädyin tähän ratkaisuun siksi koska ajattelin että valssilla saan sen haltuun ennen keppejä ja blokkaan hypyn (jonka valitsee taatusti mieluummin kuin kepit, jos olisin ollut toisella puolella). No, valssi myöhässä joten kieltohyllyhän me sieltä hommattiin :D Mutta suorilla irtoili kivasti!

Ei siis kokemusta kummempaa näistä kisoista, mutta jäi hyvä fiilis! Tiedän taas mitä treenataan ja samoja positiivisia juttuja oli näissä kuin viime kisoissakin: uskalsin kokeilla mm. takaaleikkauksia, persjättöjä ja pakkovalssia eikä tullut kiire! (Tosin pari kertaa jäin vähän katteleen ja meinasin unohtaa mihin piti mennä...) Raisa ja Halti on ihan parhaita kisakavereita, helppoja ja fiksuja sekä niin liikuttavan onnellisia siitä kun ne pääsee tekemään agilityä :D On tää kyllä yks parhaita mahdollisia tapoja viettää lauantaipäivänsä! Kiitos Sarille taas hurjasti seurasta, Raisan lainasta ja ruuasta <3 :D 

Iloiset irokolaiset <3