Sie oot kengältä kepiä sekä liukas liikunnalta

En tiedä jatkuiko mun tokokoeviikonloppuna alkanut pinnan kireys vielä viime viikon alussa, mutta joka tapauksessa Haltin piippaaminen tuntui häiritsevän mua erityisen paljon. Ja koska päätin ryhtyä korjaamaan tätä ongelmaa heti, aloin pitää natsikuria myös muissa tilanteissa ilmenevään piippaamiseen kuin tokokokeessa vieraista koirista johtuvaan. Haltihan on muuten varsin hiljainen koira, se esimerkiksi haukkuu harvoin (lähinnä toisten koirien kanssa leikkiessä, kun nekin haukkuvat, sekä agilityssä ja joskus jos on erityisen iloissaan mun tullessa kotiin), enkä ole aiemmin kokenut tuota vikinääkään arkielämässä hankalaksi. En tiedä, kiinnitänkö siihen nyt noiden tokokokeiden myötä enemmän huomiota, mutta joka tapauksessa Halti on viime aikoina piippaillut toisinaan myös lenkille lähdettäessä kun ei malttaisi odottaa, ja esimerkiksi bussipysäkillä, kun on samanlaista tylsää odottelua kuin siellä tokokokeissakin. 

Päätin nyt sitten lopultakin ottaa nollatoleranssin myös näissä tilanteissa tapahtuvaan vikinään, yksinkertaisesti komentamalla shh/hiljaa, minkä tarkoituksen Halti kyllä tietää. Oon ollut tosi diktaattori kotona ja pienimmästäkin piipistä tulee sanomista. En olis uskonut, että ongelma lähtee korjautumaan näin nopeasti, mutta kyllä natsikuri tuntuu jo auttaneen! Halti on tehnyt jopa bussipysäkeillä niin, että hiljennyttyään istuu aloilleen ja ottaa katsekontaktia, mistä olen tietysti kehunut kovasti ja palkannut. Myös viime viikon agilitytreeneissä otin Haltia ennen ja jälkeen oman vuoron istumaan radan laidalle, jossa sai harjoitella hiljaa olemista. Sujui tosi hyvin, Halti malttoi hienosti maata tai istua ja ennen kaikkea piti kuononsa kiinni!! Pitäis tehdä tuota useamminkin, yleensä oon vaan niin laiska että pidän koiran häkissä silloin kun ei oo oma vuoro. Nyt yritän kyllä kunnostautua! Treenien jälkeen esteitä kantaessakin Halti odotti tolpassa kiinni ihan hiljaa, vaikka hallissa pyöri muitakin koiria. Jes :))

Halti on niiin söpö kun se on tuossa kettu/naalikerässä :D

Itse agilitytreenitkin oli muuten tosi hyvät! Hallissa oli edellisviikonlopun koulutuksen jäljiltä tällainen kiva Jenna Caloanderin rata. Tutustuessa se tuntui vaikealta muistaa, kun samoja esteitä mentiin monta kertaa uudestaan aina vähän eri suuntaan jatkaen, mutta itse radalle mennessä se osoittautuikin tosi kivaksi! Siinä ei ollut mitään vaikeita pyörityksiä, ohjauskuvioistakin riitti vain valssi ja persjättö ja radan linjat oli mukavia, ennen kaikkea juostavia. Meillä meni yksinkertaisesti tosi hyvin, Halti vain liiteli esteiden yli eikä kieltänyt yhtäkään hyppyä, kertaakaan. Jaksoi tosi hyvin toistoja, kun mm. unohtelin rataa ja kun harjoiteltiin suoran putken jälkeisellä nurkkahypyllä poispäinkäännöstä (meillä saattoi olla vähän erilainen rata kuin tuossa on numeroitu, mutta muuten se näyttää kyllä samalta :D). Tehtiin myös puomia jälleen pallolla palkaten, muistaakseni noin puolet laukoista osui oikein mutta loppujen yli loikkasi... Mutta ei se mitään, Halti kesti tässäkin niin hienosti monta toistoa! 

Treenien jälkeen olin yhtä hymyä, jäi vaan niiin hyvä mieli! Ihanaa kun meillä on nyt niin monet treenit peräkkäin menneet hyvin, ja nämä erityisesti. Sanoinkin kotimatkalla kouluttajallemme, että tänä iltana musta tuntui taas siltä, että harrastan agilityä koirani kanssa. Nyt syksyllä erinäisten asioiden takkuamisen myötä oon nimittäin välillä miettinyt, että tuleeko tästä mitään ja onko tämä edes Haltin laji, tykkäisikö se ykköslajinaan enemmän jostain muusta, mutta tuona iltana ei epäilyttänyt yhtään. Niin ihana fiilis, kun saa vaan juosta ja koira liitää kuin ajatus. 
Tämä agilityn harrastamisen tunne jatkui loppuviikosta, kun osallistuttiin peräti kaksiin möllikisoihin! Torstaina 26. päivä oli ohjelmassa naapuriseuran möllit Joalla ja ilmoitin Haltin kahdelle radalle: supermölliin, jossa oli pelkkiä putkia ja hyppyjä, sekä mölliradalle, jossa saattoi olla kaikki esteet paitsi kepit, keinu ja rengas. Ensin oli ohjelmassa supermöllit, jossa tehtiin aika hyvä nolla!
En huomannutkaan että eka rima oli tosi lähellä tippua, mutta eipä pudonnut :D Vähän sähläsin kun yritin tehdä 5-hypyn jälkeen valssia, mutten ehtinytkään joten piti vähän lennossa perua se :D Lisäksi tein ehkä 9-putken jälkeen turhaan persjätön, se oli nimittäin vähän myöhässä. Pitää opetella vaan luottamaan koiraan, että se kyllä kestää takaaleikkaukset. Mustan putken kääntävä kutsu tuli vähän myöhään, mutta kääntyihän Halti ja hyvä rata se oli :) 
Sitten oli mölliradan vuoro, jossa ei ilokseni ollutkaan lisätty kuin A ja puomi. Kyllä, mentiin myös tälle radalle vaikka puomi on kesken, halusin vain nähdä mitä käy :D Tosin se oli vähän huonosti sikäli, että heti puomin jälkeen käännyttiin tiukasti ja me ollaan opeteltu vasta suoraa etenemistä puomilta. Mutta ei se mitään! Tällä radalla tuli  enemmän säätöä, oikeastaan vähän kaikenlaista :D Periaatteessa saatiin heti alussa hylky, mutta niitä ei kai sit laskettu :D
Halti teki aika kivat juoksukontaktit! A ei videolla näy, siinä laukka osui pikkuisen liian ylös, mutta kontaktille kuitenkin. Puomin ylösmenolla olleen haparoinnin luulen johtuvan siitä, ettei Halti erottanut sitä taustasta. Katsoin nimittäin jo rataantutustumisessa, että ylösmeno on niin hiekassa, että ääriviivat pohjaan häviävät. Itse alasmenokontakteilla Haltilla oli selkeä ajatus laukasta, mutta näköjään varmistelin itsekin sitä hidastamalla kontaktin kohdalla. Toisaalta rata jatkui käännökseen, joten hidastus oli paikallaan :D Joka tapauksessa hyvä rata tääkin, kaikki sähläys johtui vaan musta! 

Me ollaan Halti-Hilleri ja Raisa-Piisami ja me oltiin ihan tosi päteviä agilitylassieita!

Mölleissä oli myös hyvä tilaisuus harjoitella sitä hiljaa olemista, vaikka ympärillä on vieraita koiria. Tein selväksi, että oon tosissani ja pitää malttaa, vaikka potentiaalisia kavereita onkin ympärillä. Odoteltiin ihan istuen ja maaten radan vieressä aidan ulkopuolella ja välillä kävin muuallakin seuruuttelemassa Haltia. Ja Haltihan suoriutui todella hienosti! Uskoi kun sanoin ja kykeni jopa makaamaan kehän laidalla Raisa-äipän ollessa radalla. Vautsi mikä jätkä :> Saatiinpa kisoista muuten kotiintuomisiakin: supermölliradalla sijoituttiin toisiksi ja mölliradalla -josta lopullinen tulos oli 25 vp- kolmansiksi! Joalla on aina hyvät palkinnot, saatiin siankorvia ja naruleluja ja suklaata. 

Leso :D

Kuinka ne tiesivätkin että Halti on ihana! Ja mäkin tietty, koska Haltihan ei tuota syönyt.

Lauantaina oli sitten ohjelmassa Poksin pikkujoulumöllit. Sielläkin osallistuttiin supermölliin ja mölliradalle. Ensin taas supermölli, jossa tehtiin hieno nolla! Vähän meinattiin törmätä kolmoshypyn jälkeen, kun en huomannut ettei hypyt olekaan linjassa, mutta Halti korjasi hienosti. 
Supermölliradalla naureskelin jo rataantutustuessa, että puomista ei tule mitään koska ei olla ylipäätään harjoiteltu sitä niin, että joutuisin juoksemaan noin kaukana kuin nyt putken takia jouduin. Lisäksi pituus vähän jänskätti kun ei olla tehty sitä pitkään aikaan, ja myös 11-hypyn jälkeinen elämä mietitytti, pohdin siihen valssia ja persjättöä mutta sitten päätin luottaa koiraan, että se kestää putkella takaaleikkauksen. 
Puomilta tuli kielto kun Halti ei vielä osaa sitä niin itsenäisesti hakea, ja lähdin varmaan itsekin jo juoksemaan liikaa ohi/tuli huono linja. Ei se kyllä kontaktiakaan ottanut, mutta jälleen sillä oli kuitenkin ajatuksena laukka loppuun asti! Vaan mikähän mulla oli ajatuksena? Joku kädellä näyttö, kuten Nemolla ja Nitalla? Ehkä ei vaan olis pitänyt mennä sinne päähän säätämään :D Loppurata menikin sitten tosi hyvin, pituuskin sujui ja takaaleikkaus putkeen oli tosi hyvä! A:n juoksukontakti oli niin täydellinen, että en voinut kuin kiljaista VAU ja kuulemma tuomarina toimineen Veera-kouluttajammekin oli tehnyt mieli pomppia että jesjes! Tuossa näkyy nyt siis juuri sellainen laukka, mitä haetaankin joten olin aika kovin mielissäni :>

Palkintojenjaossa koettiin jälleen mieluisia yllätyksiä: supermölliradalta napattiin ykkössija maksien ainoalla nollatuloksella ja ajalla 27,19 s. Mölliradan kontaktivirhe jäi ilmeisesti tuomarilta huomaamatta, koska sieltä saatiin 10 vp ja tästä huolimatta voitettiin myös möllirata makseissa! Näitä ennen kuitenkin sain hämmästyä vielä enemmän, kun meidät kuulutettiin vuoden 2015 möllicupin voittajiksi! :o Vaikka ei olla käyty näissä oman seuran mölleissä kuin kaksissa vuoden aikana. Saatiin oikein ruusuke ja pokaali, palkintokassi ja lahjakortti, jolla saadaan osallistua kaikkiin ensi vuoden möllikisoihin ilmaiseksi. Kyllä kannatti herätä! Pakko oli ottaa ihan kameralla kuvat mun söpöliinistä :> 

Lauantai-iltapäivä jatkui mulla pätkiskakun leipomisella ja illalla collieporukan pikkujouluilla vakiopaikassa. Oli ihana päästä syömään herkkuja ja saunomaan sekä juttelemaan porukalla mukavia, naurua riitti! Oli kyllä ihan huippu viikko ja viikonloppu, olin niin tyytyväinen. Treenit menivät hyvin ja möllit menivät hyvin, radat oli sujuvat ja Halti on vaan niin <3 Ja huomatkaa, mä en kumartele. Vain ehkä ihan vähän jossain kohtaa! Nää möllit ja hyvät radat niissä oli just sitä mitä kaipasin tähän pimeään syksyyn. Nyt kaikki se työ ja ajoittainen tuskailukin tuntui saavan palkintonsa. Edistystä tapahtuu ja agility on parasta! Ja Halti.