Tokokausi päätökseen

Mä luulin, että mulla olis löysä ja rento joulukuu. Eläintuotannon kurssi loppuun ja kandin kirjoitusta, muuten vaan huoletonta jouluun valmistautumista ja koiratouhuja. Wrong! Tuntuu, että koko alkukuun oon vaan juossut paikasta toiseen, stressannut ja ahdistunut sekä nukkunut aivan liian vähän. Siispä en oo juuri ehtinyt bloggerissa käymään, vasta tämän viikonlopun jälkeen pystyn tosiaan viettämään sitä joulukuuta, mitä kuvittelinkin.  

Puhutaanpa tokosta. Meidän osalta viimeiset collieporukan hallitreenit Poksilla oli perjantaina 27.11. Tehtiin alkuun seuraamista, jossa naksuttelin taas käännöksiä sekä liikkeestä maahanmenoa. Seuruu oli ihan kivaa, mutta maahanmeno on tosiaan tainnut alkaa unohtua, se oli Haltille vaikea. Lisäksi tehtiin paikkis, jossa häiriönä yksi koira otettiin rivistä pois muita aiemmin; Halti pysyi hyvin. Sari liikkuroi meille luoksetulon, kaukot ja kapulan pidon. Luoksari hyvä, kaukoissa ei taaskaan mennyt ekalla maahan ja kapulaa ei meinannut ekalla ottaa. Sitten vaan toistettiin, ja saatiin kaukot ja kapulakin sujumaan mutta myönnän että meinasi itseä vähän hermostuttaa. Miksei se tee kuten osaa? No, onneksi lopetettiin sitten ihan onnistuneesti. Niin, ja näissä treeneissä pidettiin edelleen natsikuria piippaamisen suhteen, otettiin lopuksi kaikki neljä koiraa rinkiin "tuomarin puhutteluun". Siinä vaan oltiin perusasennossa ja juteltiin kaikenlaista, eikä Halti tietenkään siinä sitten piipannut! Hitto, olisi ollut niin hyvä tilaisuus huomauttaa mutta tämä vain napittaa silmiin sivulla kuin enkeli :D

Kiitos Joselle treenikuvista! :)

Tehtiin sitten seuraavana tiistaina (eli pari viikkoa sitten) kapulan pitoa kotona. Se meni heti ekalla kerralla aivan nappiin, joten jätettiin siihen! Sitten ei juuri tokoa ehdittykään treenata, sillä joulukuun ekana viikonloppuna lähdettiin Jämsään koska minä suuntasin pitkästä aikaa Messariin! Halti jäi kotiin vanhempieni ja isosiskoni hoitoon, sillä oli kivaa Ninjan kanssa vaikka vähän oli ehkä mua ikävä. Oon käynyt Messarissa viimeksi kolme vuotta sitten Nemon kanssa, niin oli kiva lähteä nyt taas turistina. (Messari on paljon mukavampi näyttely ilman koiraa.) Lähdin perjantaina matkaan Onnibussilla ja yövyin isoveljen ja avovaimonsa luona Sörkassa, käytiin illalla käytiin syömässä ravintolassa  ja vuokrattiin leffa :>
Aamulla sitten hyppäsin seiskaratikkaan ja matkasin Pasilaan. Ovella tapasin Haltin kasvattajan ja sain käsiini Signen ja Pandan hihnat (opiskelijan lompakko kiittää kun koiran kanssa pääsee ilmaiseksi sisään :D). Itse näyttelypäivä olikin sitten aikamoista hulinaa! Tapasin paljon tuttuja, autoin ja kannustin Josea ja Darwinia, katsoin ja kuvasin tuttujen koirien kehät, Heinin sirkuskoiraesityksen (jossa Haltin Vuki-sisko esiintyi niin reippaasti <3) sekä hännänhuippuna saatiin nauraa sydämemme kyllyydestä irokolaisten porukalla, kun Johanna avasi meidän porukalla antamamme joululahjan :D 

Vuki-siukku :3

Kun kehät ja nämä pakolliset ohjelmat olivat ohi, lähdettiin Josen kanssa shoppailemaan! Selvisin aika vähällä rahanmenolla, ostin vain svedurullan ensi vuoden hakutreenejä varten, uuden karstan sekä tuollaisen hienon Taide Miloun Tervetuloa-kyltin :> Sain kesällä kommenttia että mun karsta on kuulemma liian kova, niin nyt on oikein Käherryshuollolta oikeanlainen pehmeä karsta :DD No ei vaan, on se oikeasti aika erilainen nyt kun vertaa. Se vanha oli kuitenkin jo Veetillä, eli sillä on ikää ainakin 13 vuotta... Päivän päätteeksi katsoin vielä pari ryhmäkehää, oli niin hassua olla siellä katsomassa niitä kun en oo koskaan aiemmin ollut :D Aina oon tehnyt päiväreissun Jämsästä käsin ja lähtenyt jollain iltapäiväjunalla kotiin. Näyttelyn jälkeen käväisin vielä kaverini luona Vantaalla ja illalla takaisin sporalla veljen luo. 

Sunnuntaina piti lähteä jo aamupäivällä takaisin kotiin, iltapäivä menikin migreeniä vastaan taistellessa; onneksi Joensuuhun takaisin saattoi lähteä vasta maanantaina. Tiistaina käytiin Sarin ja lassieiden kanssa lenkillä kun oli kiva pakkaspäivä. Illalla käytiin myös ex tempore Pörröt tokoo-porukan tokotreeneissä. Oli tosi hyvä saada häiriötreeniä vieraista koirista ihan uudessa paikassa! Tein Haltin kanssa aluksi ihan vaan kontaktia muiden koirien lähellä, huomautin piippaamisista ja Halti keskittyi yllättävän hyvin. Mutta hauska huomata, että heti kun kävellessä vapautin sen ja päästin hihnan löysälle, koira meinasi lähteä haahuilemaan ja vikisemään. Kyllä se vaan täytynee pitää koko ajan käskyn alla ja skarppina. Tehtiin myös luoksepäästävyys vieraalle ihmiselle, Halti oli rauhallinen mutta toisaalta sitä ehkä kiinnosti enemmän toiset koirat kuin ihminen. Lisäksi tehtiin paikkis, älyttömän hieno! Vieras koira lähti rivistä omistajansa luo mutta Halti pysyi hiirenhiljaa paikallaan koko ajan. Vau :) Muuten tehtiin seuraamista ja pyysin toista treenaajaa liikkuroimaan liikkeestä maahan. Ei se oikein sujunut, vaati vähintään kaksoiskäskyn tai ei reagoinut mitenkään. Mutta treeneistä jäi silti hyvä mieli kun Halti keskittyi niin hyvin mun kanssa tekemiseen :) 

<3 (eikä muuten auraa takapäällä, vaikka seuraakin pää käännettynä mun eteen!)

Loppuviikkoa kohden vauhti ja stressi vain kiihtyi ja univelka kasvoi. Perjantaina oli syksyn viimeinen (ja ainoa) tentti, johon yritin parhaani mukaan lukea vaikka en millään olisi jaksanut ja olisin mieluummin tehnyt kandia. Lauantaina taas oli vuoden viimeinen tokokoe, johon lähdettiin suoraan tentin jälkeen. Perjantai-iltapäivällä lähdettiin Haltin ja tavaroiden kanssa bussilla keskustaan, josta Sari otti ne kyytiinsä ja käytti koirat lenkillä ollessani tentissä. Onneksi se meni hyvin, niin ei tarvi enää siitä stressata! Kannatti kirjoittaa yli kuusi sivua ja rakko sormeen :D Ajeltiin tosiaan Sarin kanssa jälleen Joroisiin, ja mukaan lähtivät myös Anni ja Lennu. Itse koe oli siis Pieksämäellä.

Aamulla noustessani ennen seitsemää mietin, että on tämä koiraharrastus vaan mukavaa... :D Mutta kyllä siinä äkkiä heräsi, kun jännitys hiipi mieleen. En ollut koulujuttujen takia juuri ehtinyt aiemmin jännittää, mutta koepaikalle ajaessa se kyllä tuntui. Oksetti taas kuten ekassakin kokeessa, enkä saanut itselleni oikeaa asennetta. Yritin kovasti muistella mikä siinä Kuopion kokeessa oli, etten siellä jännittänyt vaan menin niin hyvällä fiiliksellä mutten keksinyt, mikä juttu se olisi voinut olla. Tavoitteena oli olla paremmassa mielentilassa (sekä minä että koira) kuin Tampereella, ettei nollattaisi yhtään liikettä ja että nyt saataisiin onnistunut kapulanpito, kun se on joka kokeessa tähän asti mennyt pieleen. Ihan ei onnistuttu, mutta nyt skarppasin Haltin kanssa paremmin: keskityin ennen kehään menoa siihen niin täysillä kuin jännitykseltä pystyin ja vaadin siltäkin keskittymistä. Hyvin se pysyikin kontaktissa, yritti toki piipata muiden koirien perään mutta hiljeni käskystä. Käytiin myös tutustumassa uuteen halliin, tehtiin siellä vaan perusasentoa ja meni hyvin.

Tuomarina kokeessa oli Riikka Pulliainen, sama jolta saatiin se ykköstulos Kuopiossa. Puhuttelu oli taas hallin ulkopuolella ja tällä kertaa oltiin kolmantena suoritusvuorossa eli ekassa paikkisryhmässä. Koirat oli rivissä puhuttelun ajan ja Halti pysyi yllättävän pitkään hiljaa, kontaktista palkkasin namilla ja komensin myös olemaan hiljaa. Kyllä se sitten alkoi piippailla, mutta se oli oikeasti paljon vähäisempää kuin viime kokeessa - Sari ei kuulemma edes kuullut ääntelyä rivin toiseen päähän. Siinä missä Halti viimeksi ulvoi, se vain vikisi nyt. Tuomaria moikatessakin vain vähän vinkui, ei mennyt samanlaisiin tiloihin kuin Tampereella :D 

Paikkisriviin astellessa Halti taas piippasi enemmän kuin viimeksi, mutta hiljeni jälleen itse liikkeen ajaksi. Hyvin pysyi eikä rivissä päässyt ääntäkään, pisteitä kuunnellessa kyllä taas. Saatiin 9, muuten oli puhdas mutta pistevähennys tietysti siitä piipityksestä. Hienosti laskeutui ja nousi vain omasta käskystä!
Muiden paikkisryhmien ajaksi koira vielä autoon ja oman vuoron koittaessa taas ensin virittelyä patukalla. Yritin ottaa Haltin mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, mutta jostain syystä luulin sitten että mulla oli jo kiire kehään joten meni taas sisäänmeno pieleen. Oltiin sittenkin liian aikaisin hallissa ja kehän ovella kun yritin ottaa taas hyvän perusasennon, Halti haistelikin vain ilmaa eikä kuunnellut. Sähläsin sitä viereen vaikka liikkurikin sanoi ettei vielä ole mikään kiire. Lopulta sain Haltin istumaan, mutta ei saatu sitä hengähdystaukoa ennen sisäänmenoa, kuten kahdessa ekassa kokeessa. Ilmeisesti tarvitsen sellaisen! 

No, lopulta sitten päästiin kehään ja seuraamiseen. Halti oli taas vähän kuutamolla kuten viime kokeessa, muttei onneksi ihan niin pahasti. Ekassa pysähdyksessä ei meinannut istua, mutta muisti sitten mitä oltiin tekemässä ja palasi perusasentoon vierelle. Toka meni jo paremmin, mutta välillä seuruu oli aika haahuilua ja Halti edisti hirveästi. Toisaalta välillä teki tosi hienosti ja skarppasi nopeudenmuutoksissa. Saatiin 7.
Liikkeestä maahanmenossa Halti ei mennyt toisellakaan käskyllä maahan vaan jatkoi seuraamista, joten siitä 0.

Luoksetulossa eteentulo oli tosi hieno, mutta sivulle siirtyessä pääsi ulahdus ja asento oli vino, joten saatiin 8½.
Kapulan pito meni lopultakin hyvin!! Otin sopivan etäisyyden, annoin ja otin rauhallisesti ja Halti piti hienosti, vaikka vilkaisikin välillä liikkuria. Saatiin 10.

Kaukokäskyjen suorituspaikalle mennessä Halti meinasi lähteä haahuilemaan yleisöön päin ja mourusi taas vierelle tullessa. Sama ongelma kuin Tampereella toistui, eli Halti meni vasta kolmannella käskyllä maahan. Itse vaihdot menivät hyvin, mutta kolmoiskäskyn vuoksi tuli 0.
Hypyssä Halti oli onneksi taas paremmin kuulolla ja jäi ihan hyvin. Esteen toiselle puolelle kävellessäni mulla tyhjeni pää jostain syystä, unohdin kokonaan että mikä käsky mulla tässä on! :D Siinä sitten arvoin mielessäni ja sanoin vaan hyppy, jolla Halti onneksi teki myös juuri niin kuin osaa. Eteentulo oli jälleen siisti, mutta sivulletulossa kuului ääntä taas joten arvosana 9.
Kokonaisvaikutelma oli 8, tuomari sanoi että kaveri vaikuttaa innokkaalta mutta joitain pieniä juttuja pitää viilata ja ääntä vielä pois.
Juostiin pihalle leikkimään patukalla ja mietin, että näinköhän saatiin edes tulosta. Vaan saatiinpa, ALO3 136,5 p. Aluksi mua harmitti, mutta ei onneksi enää. Oli vaan niin outo tunne, kun Halti oli taas vähän kuutamolla. Kun se kuitenkin on sellainen koira, että tykkää tehdä mun kanssa eikä vain esim. ruuan takia, niin nyt oli ihan outoa kun se haahuilikin omiaan varsinkin siinä ennen kaukoja. Tästä kokeesta jäi kuitenkin parempi fiilis kuin edellisestä, vaikka tulos oli huonompi. Harmillisia mokia tuli, mutta toisaalta moni asia oli paljon paremmin kuin siellä Tampereella: Halti äänteli paljon vähemmän eikä mun pakka hajonnut epäonnistumisista niin paljon. Kapulan pito saatiin vihdoin onnistumaan täyden kympin edestä, olin siitä tosi iloinen :) Eteentulot oli täydellisen suoria, mutta sivulla tuli nyt taas ääniä. Ehkä se oli taas paineistunut mun jännityksestä? Pitää soittaa kasvattajalle tällä viikolla ja kysyä taas neuvoa. Mutta itse asiassa nyt kun katsoin tuon videon niin ei se taaskaan näyttänyt yhtään niin hirveältä kuin miltä tuntui :D Haltillahan heilui häntä melkein koko ajan ja sitä ääntä oli oikeasti huomattavan vähän viimekertaiseen verrattuna.

Sanoin Sarille aamulla autossa suunnilleen näin, ja lupasin tehdä Haltista kuhameemin jos se ääntelee. Siispä tein :D

Kokeen päätyttyä tehtiin sitten vähän seuraamista ja liikkeestä maahanmenoja hallin pihalla. Halti ei mennyt maahan sitten millään, lennosta lähtiessä kyllä hyvin mutta aina perusasennosta lähtiessä jatkoi vaan seuraamista. Harmitti niin vietävästi, se oli vielä vähän aikaa sitten ihan varma liike mutta nyt tuntuu kosahtaneen kokonaan. Onneksi tehtiin vielä toinen setti Sarin liikkuroimana/neuvomana, jolloin onnistui. Aina käskyn sanottuani ja Haltin mentyä maahan pysähdyin ja palkkasin, ja pystyin jopa kävelemään askelia eteenpäin. Halti meinasi myös taas piipata perusasentoon tullessa, mutta sitten tuuppasin sen polvella pois ja sanoin höpöhöpö ja vaadin uuden sivulletulon hiljaa. Kas, ei tarvittu kuin pari toistoa ja koira keskittyi paljon paremmin! Tuli ihan hiljaa viereen. 

Illalla mieleen meinasi hiipiä taas pettymys (nonni, nähtiinhän se taas etten minä osaa koiraa kouluttaa jne.), mutta nyt oon taas "toipunut" ja osaan suhtautua niin, että se oli taas vain yksi koe jossa opittiin asioita. Halti osaa kyllä ne asiat: todistetusti paikkista ja seuraamista vaativia liikkeitä lukuun ottamatta kaikki muut kympin arvoisesti, paikkiksenkin kyllä jos ei piippaisi mennessä. Kisatilanne vain vaatii vielä paljon harjoitusta mielentilan osalta, ja sitähän ei pysty harjoittelemaan kuin kisoissa käymällä. Minä en luovuta, vielä me saadaan tää paketti kokoon ja jatketaan koularin metsästystä ensi vuonna. Halti on vielä niin nuori ja tokossa kilpaileminen mullekin uutta, joten ehkä on ihan hyväkin nyt rauhassa kartuttaa kokemusta ja kisarutiinia. Tämän kokeen myötä jäätiinkin treenitauolle - ollaan kuitenkin treenattu tokoa tosi tiiviisti syyskuusta asti, kokeet on olleet aika tihein välein ja nyt aletaan ehkä molemmat olla jo vähän väsyneitä lajiin. Tauko tekee varmasti molemmille hyvää; tarkoitus on lomailla ainakin vuodenvaihteeseen asti, mahdollisesti vielä tammikuun alkupuolelle. 

Sunnuntai-iltana tosin käytiin toki vielä tekemässä palauttava treeni lähikentällä, häiriönä viereiseltä leikkikentältä kuuluvat lasten äänet. Ja meni muuten huippuhyvin! Aloitettiin perusasentoon keskittymisellä, jälleen Halti meinasi aluksi haahuilla häiriöäänien takia ja viereen tullessaan vähän vinkaisi, mutta tuuppasin taas pois polvella (höpöhöpö, en halua sinun kanssa tehdä jos oot tuollainen, hiljaa) ja vaadin uudestaan. Halti tuli hiljaa sivulle ja keskittyi, ei kuulunut mitään enää koko treenissä :) Tehtiin seuraamiskaavio joka oli tosi hyvä, jätkä teki pysähdykset, käännökset ja nopeudenvaihdokset hyvin. Halti piti jopa yllättävän hyvin kontaktia, naksuttelin aina niistä mutta palkkasin vasta kokonaisen liikkeen jälkeen tai siirryttyä seuraavan alkuun. Liikkeestä maahanmenoja oltiin tehty aamulenkillä vähän keppileikkien lomassa, mutta se ei oikein onnistunut niin mua alkoi taas hermostuttaa, mutta nyt illalla otin ihan iisisti. Tehtiin taas pysähtyen ja palkaten, alussa vähän takkusi mutta sitten lähti sujumaan. Luoksetulo oli ihan kympin suoritus eikä myöskään kaukoissa ollut ongelmaa, Halti havahtui hyvin käskyihin vaikka katseli sivulle niitä lasten ääniä päin.  

Loppuun tehtiin vielä sitä liikkeestä maahanmenoa, aluksi palkan kanssa ja melko pian liikkeelle lähdön jälkeen, mutta sitten vaikeutin niin että seurattiin ennen käskyä pidempi matka, ilman palkkaa kädessä. Se sujui, joten lopulta tehtiin ihan kisamaisesti niin, etten pysähtynyt kun Halti meni maahan. Suullisesti kehuin toki ja koira meni ekalla käskyllä suht nopeasti. Loppuun otettiin vielä istuminenkin, oli aika täydellinen liike kokonaisuudessaan :-) Siihen loppuikin meidän tokoilut tänä vuonna ja lopuksi Halti sai riehua ihan kunnolla patukan kanssa, pidettiin bileet. Halti sai hepuloida patukka suussa ympäri kenttää ja mäkeä, ja kiskoin sen kanssa niin että olin nyt lopussa ihan yli-iloinen koiralle :D Jospa sille jäi hyvät fibat tauolle. 

Sori kun tuli näin ylipitkä postaus, mutta nämä koeanalyysit on mulle tärkeitä tulevaisuudessa. Muistan ja osaan sitten seuraavia kisoja varten miettiä niitä mokatilanteita, mitä tein itse niissä jolloin osaan mahdollisesti varautua/asennoitua eri lailla tulevissa kokeissa.