Hillerin ravinnonkäyttö ja elämiskustannukset

Joskus keväällä tein tuonne sivupalkkiin toivepostauskyselyn 30:n lukijan kunniaksi ja sieltä nousi ykköseksi Haltin kustannukset -aiheinen postaus. Noh, kevät meni opeharkassa ja sitten kesä töissä, joten tavallisissakin postauksissa oli ihan tarpeeksi tekemistä, joten tää vähän jäi.. Nolottaa mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan :D Ja lukijoitakin on tullut peräti lisää, joten senkin kunniaksi nyt lopulta tämä! Ja tähän saa muuten erittäin mielellään kommentoida, mua kiinnostaa tietää onko Halti halpa vai kallis koira lukijakunnankin mielestä.

 Hilleri ja retkikuppi Patvinsuolla.

Päätin ympätä tähän samaan myös lätinää Haltin ruokinnasta koska siitäkin usein koirablogeissa kirjoitellaan ja toisaalta myös siksi, koska se on aika oleellinen osa myös kustannuksissa, kun koiranruokien hinnoissa on aika isoa vaihtelua. Halti syö siis kuivamuonaa ja saa silloin tällöin raakoja lihoja ja luita sekaan. Ensimmäisen elinvuotensa se söi Profine-merkkistä ruokaa joka sopikin sinne about vuoden ikään ihan hyvin, mutta sitten alkoi tulla vain löysänä läpi. Haltille iski silloin vuoden vanhana myös monelle nuorelle collieurokselle tyypillinen syömättömyys, en oikein itsekään tiedä millä se eli ensimmäisen aikuiskesänsä :D Syksyyn sitä muistaakseni katselin, mutta sitten lähti ruoka vaihtoon. Kauaa ei tarvinnut kokeilla sopivia, vaan Halti on syönyt tuosta lähtien Jahti & Vahti Energiaa. Extra Energiaakin kokeilin, mutta sekin oli liian vahvaa (proteiinipitoisuus liian suuri kuten Profinessakin --> ei jää kroppaan vaan tuli läpi) joten tällä ollaan menty. 

Eihän tuo J & V kovin laadukas ruoka ole, mutta hinta-laatusuhde siinä on kohdallaan, kun yksi säkki maksaa sen jotain 28 euroa. Maissipohjainen koiranruoka on ajatuksena vähän meh, mutta kun se Haltille sopii ja jätökset on normaaleja, etenkin lihalla jatkettuna, niin tässä elämäntilanteessa olen enemmän kuin tyytyväinen koirani ruokakustannuksiin. Tuota nappulan laatua kompensoin tosiaan sillä, että Halti saa säännöllisesti raakaa jauhelihaa joukkoon. Vaikka sellaiset kuivamuonat joiden proteiinipitoisuus on pussin kyljessä korkea on liian vahvoja Haltille, proteiinin tullessa jauhelihasta se päinvastoin sopii sen mahalle paremmin. Täysin raakaruokkijaksi tai edes 50/50-barffaajaksi musta ei olisi, ainakaan tällä hetkellä ei ole aikaa eikä innostusta alkaa laskea eri ravintoaineiden pitoisuuksia annoksiin ja kun aina on sanottu, että kuivamuonassa on kaikki mitä koira tarttee, niin olen valinnut helpomman tien. Ja toisekseen, meillä on vasta heinäkuun alusta ollut pakastelokeroa isommat säilytysmahdollisuudet lihapakasteille ja vasta reilun vuoden ajan ollut mahdollisuus hakea niitä lihoja milloin vain. 

Aiheeseen liittyvä kuva 1: hilleri (Mustela putorius) aterioi.

Lihojen suhteen ollaan siinä mielessä onnellisessa asemassa asuinpaikkakunnan suhteen, että voidaan hakea melko lyhyen matkan päästä kotimaiselta paikallisyrittäjältä vaikka mitä eri elukoiden lihoja, ja vieläpä naurettavan halpaan hintaan! Yleensä ostan ne puolen kilon pötköinä tai kuutioina. Ihan joka päivä Halti ei saa lihaa, vaan yksi puolen kilon pötkö riittää kolmeksi-neljäksi päiväksi ja kuutioita sitten sen mukaan miten muistan sulattaa. Jos ollaan lähdössä reissuun viikonloppuna, en enää alkuviikon jälkeen sulata uusia kun matkalle niitä ei kuitenkaan viitsi ottaa mukaan. Ihan hirmuisen isoja könttejä lihaa en tosiaan kerralla anna, Halti ei kuitenkaan ihan teräsvatsa ole ja varsinkin jos lihojen syönnistä on pidempi tauko, lisään sitä nappuloiden sekaan aika varovasti. Nykyään ei tosin onneksi kuukausikaupalla tule taukoa lihojen syöttöön kun on se auto jolla käydä Tessussa, mutta aiemmin lihojen syöttäminen oli tosi satunnaista. Vähän harmi, ettei Haltin ollessa pentu voinut totuttaa sitä paremmin erilaisiin ruokiin. Tällä hetkellä sille tuntuu parhaiten sopivan sika-nauta -jauhelihaseos; kalkkunasta heittää melkein järjestään mahan löysälle, joten sitä en taida enää ostaa. Pelkkä sika ja myös lohi sopii aika hyvin, nautaa en oo hirveästi syöttänyt koska on kuulemma niin vahvaa. Pitäis kokeilla vaikka lammasta seuraavaks. 

Aiheeseen liittyvä kuva 2: saaliseläin lammas (Ovis aries)

Vaikka lihojen annostelussa ei voi ihan yllättäen tai kertarysäyksellä uusia juttuja kuppiin heittääkään, nappuloiden suhteen Halti kestää onneksi vaihdokset jopa lennosta. Luulen, että kun joskus oma varallisuustilanne paranee (jos joskus vaikka valmistun ja saan töitä), alan ostaa jotain vähän laadukkaampaa kuivaruokaa. Profinen ja Jahti & Vahdin lisäksi Halti on syönyt Royal Caninin Sporting Lifea pari säkkiä, kun kerran voitettiin sitä tokokokeesta palkinnoksi ja viime vuonna myös ennen joululomalle lähtöä hain lähimmästä koiratarvikeliikkeestä pienen säkin, kun en viitsinyt ostaa 15-kiloista ja luulin, että pieni säkki ei paljoa maksa.. Kuinka väärässä olinkaan! Ruoka itsessään oli kyllä Haltille oikein sopivaa mutta RC:n hinta on aivan naurettavan korkea. Agikisoista voitettiin joskus Hussen lammas-riisiä joka sekin sopi ja maistui hillerille hyvin, mutta sitä pitäisi tilata jostain nettikaupasta ja aika hintavaa on sekin, joten sitä ei ole luvassa jatkossakaan. Vanhempien luokse reissatessa en jaksa raahata junassa koirannappuloita, joten näillä kyläilyillä oon yleensä ostanut pikkupussin Sam's Fieldin lohi-perunaa ja se on kyllä sopinut ja maistunut myös hyvin. Mutta toistaiseksi tosiaan mennään J&V:llä eikä onneks tarvi vielä miettiä/laskeskella, mitä sitä sitten syöttäisi.

Halti syö ruuan kerran päivässä (iltaisin), hyvin vaihtelevaan kellonaikaan :D Joskus se saa jo seiskan jälkeen ruuan, joskus kymmenen aikoihin, riippuen vähän omista menoista kunakin iltana. Jonkin verran sillä on välillä tyhjän mahan oksentelua (puklaa mahanesteitä), joten viime aikoina oon yrittänyt muistaa antaa sille aamullakin vähän nappuloita. Yksin jäädessään Halti saa dentastixin tai nameja paperihylsyssä, mutta tänä syksynä oon ollut niin paljon kotona että on pitänyt muistutella itseään antamaan sille aamullakin jotain :D Raakoja luita ja rustoja Halti syö ihan mielellään mutta järsii sen verran hitaasti ja sipistellen, että ostan niitä mieluummin vain talviaikaan, jolloin ne saa päiväksi parvekkeelle säilöön seuraavaa iltaa varten. Tosin en enää oikein tykkää ostaa niitä ylipäätään kun niistä menee matot niin likaisiksi :D Jospa nyt uudessa kodissa Halti voisi syödäkin ne siellä parvekkeella, kun muutenkin hengaa siellä niin paljon.

Mitähän vielä.. pentuaikana Halti sai ruuan sekaan piimää ja raejuustoa, nykyään ei juurikaan, koska ei osteta niitä kotiin muutenkaan. Riisiä se ei syö (eikä myöskään perunankuoria mikä on musta todella kummallista, koska Nemolle ja Nitalle syötettiin aina kaikki perunankuoret ja ne rakasti niitä), joskus saatan antaa kananmunan. Aika vähän meiltä tulee koiralle sopivia tähteitä, kun oon kasvissyöjä. Jos Haltilla on maha sekaisin, se paranee tosi nopeasti löysällä kauravellillä. Mitään lisäravinteita, vitamiineja tai öljyjä en oo koskaan syöttänyt Haltille :) Nuoruuden syömättömyyskesän jälkeen sille on maittanut ruoka hyvin ja sen paino on sopusuhtainen kokoon ja liikkumiseen nähden. Lisäksi sen turkki ja iho ovat aina olleet luonnostaan hyvässä kunnossa. Jos tarvetta joskus tulee niin sitten tietysti voisi jotain tuollaisia miettiä, mutta en suoraan sanottuna ymmärrä lisäravinteiden syöttämistä ihan vain syöttämisen ilosta :D Ovat niin kamalan kalliitakin! 

Ja tästä päästäänkin kätevästi postauksen toiseen ala-aiheeseen eli Haltin kustannuksiin! Kuten kaikki jo varmaan tietää, opiskelijalla ei oo hirveesti ylimääräistä eikä myöskään toisaalta "varaa halpaan". Mä en ole sikäli onnellisessa asemassa että olisin ollut esim. kauhean nuoresta kesätöissä tai saanut omia lapsilisiäni tms. joten kunnollisia säästöjä mulle kertyi vasta ylioppilaslahjojen ja välivuoden kouluavustajatyön myötä. Haltin ostosummaa säästin käytännössä koko ikäni ja maksoin sen kerralla ja kokonaan itse ja se on täysin mun nimissä, ei tulis mieleenkään ostaa koiraa puoliksi avopuolison kanssa. Opintolainaa jouduin nostamaan ekan kerran toisen lukuvuoden alussa eli Haltin tulokesän lopulla. Käytännössä siis rahoitan tän mun koiraharrastuksen elämäntavan opintolainalla; ilmankin varmaan pärjäis mutta sitten ei ois kyllä mahdollisuuksia mihinkään kivoihin vapaa-ajan aktiviteetteihin vaan kököttäisin vaan illatkin opiskelujen parissa, ja semmosesta oisin tullut seinähulluks jo kauan sitten. Mä ajattelen, että mulla on jo opiskeluaikana oikeus elää/harrastaa siten kuin haluan ja jos se vaatii lainarahoitusta, niin sitten vaatii. Mun työllisyysnäkymät on yleensä muiden mielestä paljon paremmat kuin omastani :D Enkä jaksa murehtia sellaisia vielä, kun opiskelut kuitenkin jatkuu ainakin vuoden vielä.

Sikäli olen kuitenkin onnellisessa asemassa, että asun avoliitossa jonka toinen osapuoli valmistui viime keväänä ja on nyt vakitöissä. Vaikka Halti on enemmän mun koira, Joona kuitenkin lenkittää ja ruokkii sen yhtä lailla ja maksaa puolet ruoka- ja eläinlääkärikuluista (ja joskus jostain muustakin, esim. Orbiloc-valosta kun joskus semmonen hommattiin). En pidä itseäni mitenkään erityisen hyvänä raha-asioissa, mutta pidän tarkkaa kirjaa kuukausittain menoistani enkä törsäile turhaan. Erittelen esim. Haltia koskevat kulut joka kuukausi, mutta merkkaan muistiin vain yhteissumman. Joskin tätä postausta ajatellen oon säästänyt koiramenot viimeisen puolen vuoden ajalta ihan eriteltyinä, joten tästä tulee: 

Helmikuu
Ruoka 18,78 e (kuivamuonasäkki 13,95 & lihat 4,83)
Hallitreenimaksut 6 e (collieporukan hallivuoro à 2 e/kerta) 
Tokokoe 30 e
Yhteensä 54,78 e

Maaliskuu

Agilitymöllit 13 e (ilmeisesti käytiin kaksissa koska lapussa lukee 5 + 8)
Agikisat 39 e (13 e/rata)
Herkut 2,70 
Eläinlääkärikäynti & reseptilääkkeet 45,65 e (alunperin yhteensä 94 ja risat mutta Joona tosiaan maksoi puolet)
Yhteensä 100,35 e

Huhtikuu
Ruoka 18,95 e
Agikisat 39 e 
Vakuutus 54,31 e
Yhteensä 112,26 e

Toukokuu
Ruoka 17,70
Hieronnat 60 e (à 30 e/kerta)
Flexi & nameja 21,49 e
Yhteensä 99,19 e

Kesäkuu
Ruoka 15,64
Agilityn pienryhmäpaikka loppuvuodelle 100 e
SCY:n pk-ringin koulutus 30 e (Haltihan ei ollut täällä, vain minä kuunteluoppilaana, mutta koska koiraan liittyvä kulu, oon listannut sen tähän kategoriaan)
Yhteensä 145,64 e

Heinäkuu
Ruoka 16,25 e
Vakuutus 54,31 e
Korvapainosalva 12 e
Yhteensä 82,56 e

Elokuu 
Koiranäyttelyilmoittautuminen 37,50 e 

Syyskuu
Agilitykisat 78 e 
Hieronta 30 e
? 9 e (en oo muistanut ottaa eriteltyjä talteen mutta ainakin ostin parilla eurolla jotain puruluita koiranäyttelystä, loput varmaan jotain vastaavia)
Yhteensä 117 e

Semmoista. Noihin lasken siis vain suoraan Haltiin menevät kulut enkä esim. kisa-/treenimatkojen bensakuluja, mutta suurin osa kyllä niistä menee niihin. Lisäksi epäsuorasti koiraharrastukseen liittyviä kuluja on eri seurojen jäsenmaksut, niihin menee nopeasti päässä laskien reilu 100 e vuodessa.
Käsittääkseni pääsen aika halvalla Haltin kanssa ainakin siihen nähden, mitä oon muista blogeista lukenut ihmisten koiriinsa käyttämiä summia. Tilivihkon pikaisella selauksella (kauemmaskin viime vuosille) käytän Haltiin keskimäärin 100 euroa kuussa, välillä enemmän ja välillä useita kymppejä vähemmän. Onni on tosiaan halpa ruoka ja niihin sekä ell-kuluihin osallistuva avomies! Ja toki myös se, ettei Halti ole mun eka koira. Mun ei ole tarvinnut ostaa sille petiä, ruokakuppeja, leluja, tossuja talvipakkasille eikä Back on Track-loimea. Nemo ja Nita voitti aikoinaan esim. kupit, leluja ja muuta krääsää mätsäreistä ja minä niitä pentua varten jemmasin vuosia :D Tossut ja BoT-loimen Halti peri niiltä myös, yhden hihnan ja pari pantaa sekä valjaat oon ostanut suoraan sille ja jotain leluja sekä tokotreenikamoja toki. Lisäksi Haltille on pitänyt ostaa esim. harjoja ja parit kunnolliset trimmausssakset, mutta niiden osalta sitten taas säästää seuraavassa koirassa :D Ja pitkäkarvaisessa koirassa on se hyvä puoli, ettei tarvi talveksi takkeja ostella.

Kuva 10: hillerillä on paksu karva.

Isoin yksittäinen meno, joka mulla on koiraan kulunut, on ollut pennun hankintahinta 950 euroa. Toiseksi isoimpana sitten viralliset pevisatarkit 450 euroa. Kahdesti vuodessa maksan 110 euroa agilityn pienryhmäpaikasta (tän vuoden kesäkuussa poikkeuksellisesti 100 e korvauksena alkuvuoden halliremontista), ja seuraavaksi isoin kuluerä on varmaan tuo vakuutus. Oon kyllä miettinyt että lopettaisin sen, koska on tähän mennessä ollut ihan turha, mutta niinhän vakuutukset aina on ennen kuin jotain sattuu... Se on siis LähiTapiolasta ja maksetaan neljästi vuodessa, mutta siinä on semmoinen huono juttu että oon ottanut sen Haltin ollessa jo 5-kuinen, jolloin se ei ilmeisesti korvaa esim. luustoon kohdistuvia tapaturmia, vaikka ne sattuisi esim. agilityssä :)) Siinä mielessä vois ihan hyvin sanoa sopimuksen irti, kun vaan sais aikaiseksi. Jos joskus oon työssäkäyvä ihminen, vaihdan Ifin koiravakuutukseen (joka ois parempi mutta tällä hetkellä ei oo varaa siihen) tai sitten vaan alan pistää säännöllisesti vastaavan summan säästöön äkillisiä ell-kuluja varten.

Kuva 11: hilleri on iloinen ja nopea otus.

Yleensä kaikki mitä ostan, tulee tarpeeseen ja jos jotain ostankin ihan vaan siksi koska tahdon, niin sellaista tapahtuu ihan muutaman kerran vuodessa. Ja voin tunnustaa ostavani jotain "turhaa" mieluummin itselleni kuin koiralle :D Koiranäyttelyissä ja lemmikkikaupoissa kierrellessä toki tulee usein sellainen "aaa kaikkee ihanaa, vitsit miten tää ois kiva" -olo, mutta sitten totean, että Halti ei kerta kaikkiaan tarvitse eikä kaipaa tällä hetkellä yhtään mitään, joten sitten en osta mitään. Tähän mennessä turhin ostos jonka oon Haltille hommannut, on ollut Rukan viilennysliivi (à 40 euroa ja risat). "Turha" siksi, koska kaksi viime kesää on olleet niin kylmiä ja sateisia, ettei sille oo todella ollut käyttöä! :D Itse liivi siis on kyllä oikein hyvä ajaa asiansa (kun sen pari päivää oon sitä Haltilla pitänyt), joten tahdon vakaasti uskoa että vielä tulee sellaisia helteitä että sille oikeasti olisi käyttöä.

Kuva 12: hilleri viilentää itseään myös uiskentelemalla vesistöissä.