There's far too much to take in here

Viimeks kirjoittelin Haltin treenejä muistiin. Meinasin laittaa Rallastakin, mutta tekstiä tulikin sen verran paljon että pentutreenit saa ihan oman postauksen :D Tässä siis vähän tiivistetysti Rallan tekemisiä siltä reilun kuukauden ajalta, joka nyt ollaan yhdessä elelty.

Rallagaattori on huoleton lapsi. Se ei vielä paljoa osaa, varmaan huomattavasti vähemmän kuin Halti samassa iässä. Rallan ekojen viikkojen ajan mulla oli töissä ja opiskeluissa niin paljon kaikkea, että mitään "harrastuskoira-asioita" ei paljoo ehtinyt ajatella. Ja oon aika iloinen, miten vähän paineita oon ottanut siitä, ettei Rallan kanssa oo vielä hirmuisesti tehty. On myös ihanaa, kun on jo Halti kisakoirana ennestään - eipähän tuu vahingossakaan liian kiire pennun kanssa ja hätiköityä. Haltin kanssa niin ehkä vähän pääsi käymään, kun olin niin innoissani ekasta omasta koirastani, ja Nemo ja Nita oli jo aika lailla eläkkeellä treeneistä. Rallan kanssa saattaa muutenkin olla vähän erilaiset lähtökohdat siihen, mitä asioita sen kanssa tehdään missäkin vaiheessa ja millä tahdilla. Onhan se luonteeltaankin aika erilainen kaveri kuin Halti oli pentuna. 

Pakko laittaa tää jossa vasta 8-viikkoinen, mutta niin söpö!

Ei-onnistunut otos, mutta kertoo näiden sisarusten luonteista kaiken oleellisen.. Vasemmalla Ralla, oikealla Vos.

En oo myöskään sosiaalistanut Rallaa läheskään niin paljon kuin Haltia tähän ikään mennessä. Toisaalta siihen vaikuttaa luonnollisesti myös ajankohta - Halti tuli kesäloman alussa ja oli pitkälti ainoana koirana mulla alkuvaiheessa, eihän mulla muuta ollutkaan kuin aikaa touhuta pennun kanssa ja viedä sitä ympäriinsä. Se oli tietysti hyvä, mutta en oo osannut potea minkäänlaista morkkista tästä tilanteesta, ettei Ralla oo saanut vielä niin paljon uusia kokemuksia. Ja loppujen lopuksi, onhan noita jo kertynyt. Jo Jämsässä ollessa käytiin kahdesti siellä lukiolla, ja Ralla kävi vieraassa paikassa hoidossa iltapäivän ajan. Joensuussa ollaan käyty kahdella eri koirahallilla, kylässä kaverilla (Sarin luona jossa se on ollut myös yön yli hoidossa), omalla parvekkeella, talon pyörävarastossa ja häkkivarastossa, portaiden alla, hississä. Varastot tutkittiin häntä pystyssä, portaat ja hissi jännitti vähän alkuun. Nyt Ralla kuitenkin menee jo hienosti hissiin ja osaa kiivetä portaatkin ylös :) Alasmenoa vielä opetellaan. 

Koirakavereita ollaan tavattu paljon, tässä ollaan Fiian kanssa 19.2.

Viime viikolla ajeltiin ekaa kertaa bussilla keskustaan ja takaisin. Pentu istui nätisti sylissä ja katseli maisemia. Pyöriskeltiin kävelykadulla ja harjoiteltiin ohikulkijoiden huomiotta jättämistä ja kontaktia, muutama ihminen toki pysähtyi juttelemaan ja silittelemäänkin. Oli kova pakkanen ja tuuli, joten onneksi yhteen kauppakeskukseen päästiin sisälle lämmittelemään välillä. Siinä aulan penkeillä istuskellessa vedettiin puoleemme paljon ihmisiä, varsinkin vanhempia joita tietysti päiväsaikaan on enemmän liikkeellä. Kuultuaan pennun roduksi lassien, tosi monilta kirposi tarinoita omista nuoruuden lassieista :D Ralla heilutti onnellisena häntäänsä ja tykkäsi kaikista. Tsekattiin myös liukuovet, kuunneltiin rakennustyömaan ääniä ja käveltiin vielä kävelykadun toiseen päähän ennen kuin mentiin bussilla takaisin kotiin. Kotimatkalla melkein nukahdettiin syliin. Pitäis mennä uudestaan tässä joku päivä. 

Ralla 12 viikkoa, ekat seisotukset.

Reilu viikko sitten käytiin ekoilla rokotuksilla. Oltiin varattu Sarin kaa sisaruksille yhteinen aika, ja hienosti sujui molemmilla! Ralla ja Vos vaan painiskeli klinikan aulassa, olivat reippaita pöydällä ja piikin pistäessä häntä vain heilui :D Eläintenhoitajat kommentoi, että jännä kun yleensä ne on pojat jotka aloittaa painin, mutta nyt on kyllä sisko koko ajan kiusaamassa veikkaa. Kyllä, niin se vaan näillä menee.. Ralla kävi myös ekaa kertaa vaa-alla siellä lääkärissä, painoi silloin kahta päivää vajaa 12-viikkoisena 6,3 kg. Pikkuinen likka! Lääkäriaika oli sen verran etuajassa, että käytiin rokotusten jälkeen vielä jäällä vähän leikkimässä. On kyllä ihan parasta, kun on pentuesisarus samassa kaupungissa kaverin luona. Saavat leikkiä keskenään ja voi vertailla kasvua, luonteita ja kaikkea :)

Pikku herrantertut pysyy paikallaan jos saa purra jotain.

Tiistaina käytiin ekaa kertaa koiratarvikeliikkeessä. Alkuun Ralla tutki kauppaa varovasti, mutta tosi pian rentoutui ja viipotti jo häntä pystyssä herkkuhyllyille :D Kaupan yhteydessä on myös eläinklinikka (eri kuin missä käytiin rokotuksilla), joten käytiin sielläkin moikkaamassa lääkäriä sekä vaa-alla, nyt painoa oli tasan 7 kiloa. Ostettiin herkkuja ja käytiin kauppareissun jälkeen vielä pieni lenkki kahdestaan meidän vanhoilla peltolenkkimaastoilla.
Nyt kun tuon listan kirjoitin, niin onhan siinä näköjään aika hyvin jo uusia paikkoja käytykin :D Ja kun Ralla on muuten niin reipas ja avoin, en jaksa pelätä että se kehittää hirveitä ongelmia siitä etten tähän ikään mennessä oo käynyt useammissa paikoissa sen kanssa. Ja koko ajan kuitenkin käydään lisää :)

Mutta siitä the treenaamisesta. Vielä pari viikkoa sitten mun vastaus kysymykseen "mitä oot sen pennun kaa tehny?" oli tukahdutettu repeäminen ja "ööh.. nimee ja luoksetuloa" :D Nyt kuitenkin pystyn jo jotain tarkentamaankin! Eli mitä Ralla sitten osaa? No, nimensä ainakin tietää jo hienosti. Luoksetulo onnistuu vaihtelevasti, vihellystä tottelee aika hyvin. Suullisista käskyistä "tänne" on ihan kivalla mallilla, mutta käytän ulkoillessa aika paljon myös sanaa "tule " semmosena hoputuskäskynä (jos koira jää vaikka haistelemaan taakse tms. kun ollaan menossa kotiinpäin/"ei tarvi tulla eteen istumaan kuten tänne-käskyllä, vaan tule lähemmäs, edetään"), se on vielä vähän vaiheessa. Ollaan opeteltu myös istumista, maahanmenoa ja seisomista, ihan näyttelymalliin. Käskyjä Ralla ei toistaiseksi vielä erota, mutta istumista tarjoaa jo itse aika hyvin. Ruokakupin se saa eteensä ottamalla katsekontaktin, ja hienosti tyttö jo napittaakin silmiin eri tilanteissa! Lisäksi oon jonkin verran imutellut sitä namin perässä vasemmalla puolellani eteenpäin kävellessä, ja vähän jotain alkeellista sivulletulokieppiäkin. Naksuttimeenhan tuo pitäisi myös ehdollistaa, mutta sen kerkiää kyllä.

 

Siinäpä ne sellaiset käsky-kategoriaan menevät jutut sitten olikin, mitä oon pennun kanssa tehnyt. Kuten ylempänä jo mainitsin, ajattelin Rallan kanssa tehdä nyt alussa vähän eri juttuja kuin Haltille aikoinaan - tällä hetkellä meidän ykkösprioriteetteina on ihan muut kuin harrastuslajeissa tarvittavat tekniset taidot. Aloitetaan vaikka käsittelemisestä. Tässä ehkä peilaan vähän kokemuksia Haltista, joka on aina ollut uskomattoman herkkä esim. tassujensa käsittelystä. Kynsienleikkuu on välillä taistelua, vaikkei se ikinä sillä vänkäämisellä oo pois päässyt :D Lisäksi totuttelin sitä harjaamiseen vasta siinä vaiheessa kun sillä oli turkissa jotain harjattavaa, hups.. Mutta yhtä kaikki, Rallan kanssa ois tarkoitus opetella vähän paremmin jo nyt pienenä kaikenlaiseen näpelöintiin. Kynnet ja tassukarvat on leikattu useampaan kertaan ja hyvin sujunut, joskin Ralla on sen verran vilkas että vielä on haastavaa pysyä paikallaan. 
Käsittelemisen lisäksi korkealla prioriteettilistalla on hihnakäytös. Kun asutaan kaupungissa ja takametsään päästäkseen on käveltävä aina pätkä vilkkaalla jalkakäytävällä, hihna on valitettava välttämättömyys. Sen suhteen ykkösenä on opetella, että kotiinkin on palattava, vaikka siellä metsässä ois kuinka kivaa, eikä hihnassa kulkiessa jäädä istuksimaan paikalleen tai mennä jokaisen ohikulkijan luo. Edistymme välillä hyvin ja välillä emme :D Kovat pakkaset asettaa myös haasteita kaikenlaiselle naminkaivamiselle taskusta.. Ja huom. Ralla pääsee vapaaksi heti kun ollaan tarpeeksi kaukana tiestä, mutta kotiin palatessa otan sen ajoissa hihnaan ja silloin tekee noita paikalleen jäämisiä. 

Kolmas tärkeä juttu, mitä just nyt opetellaan on häkissä odottelu, koska sitä taitoa tarvitsee tässä taloudessa paljon tulevaisuudessa. Halti on ollut kyllä tässäkin asiassa ilmeisesti joku luonnonlahjakkuus, kun ei sitä sille juuri erikseen tarvinnut opettaa! Ralla sen sijaan tarttee vähän malttiharjoitusta. Meidän häkki asuu normaalisti hallin varastossa, mutta Rallan myötä se on ollut nyt meillä kotona, jotta pentu tottuu siihen ja voidaan harjoitella odottelua rauhallisissa oloissa, eikä heti jossain treeneissä. Vaikka sitäkin ollaan jo tehty, kun tosiaan muutaman kerran ollaan käyty jo hallilla. Eka kerta oli ihan Poksin hallilla 23.2., kun oltiin sovittu tokotreenit Lauran ja Marikin kanssa. Mulla oli ajatuksena, että kun on uusi paikka ja touhuilen eka Rallan kanssa, se väsyy pian ja rauhoittuu häkkiin nukkumaan ja voin sillä aikaa treenata Haltin. Joo nope :D Treenit meni pitkälti häkissäoloharjoitteluksi, koska heti jos otin Haltin, Ralla alkoi kiljua ja hyppiä enkä tietenkään halua tällaista käytöstä vahvistaa. Ihan hyvin sain palkkailtua hiljaa olemisesta, ja toki tehtiin muutakin: alkuun tutkittiin halli ihan kahdestaan Haltin odottaessa autossa, ja Ralla viipottikin reippaasti ympäriinsä. Vähän myös leikittiin ja paljon vaan katseltiin, kun toiset koirat treenasi. Opetellaan, että sinne ei mennä vaan voi rauhoittua sylissä/maassa kun muut tekee. Vähän vaikeaa oli, mutta en mä siitä mitenkään harmistunut - Ralla ei ensinnäkään osaa vielä paljon mitään, eikä siltä siinä vaiheessa ollut vielä kotonakaan vaadittu oikeastaan mitään, joten miten ihmeessä olisin voinut ekalla hallikerralla vaatia? Ja ainakin halli oli pennun mielestä superkiva juttu - aina kun käytin sen ulkona, oli aina hirveä vauhti takaisin sisälle :D Olisin myös voinut jättää aamuruuan antamatta silloin, niin ois voinut namit maistua paremmin, mutta saatiin me pari hyvää leikkipätkää kuitenkin. 

Kahden päivän päästä tästä Ralla pääsikin jo toiseen halliin Niittylahteen, kun otin sen ekaa kertaa collietreeneihin mukaan. Siellä oli ihan eri meininki jo! Pentu odotti häkissä ihan hiljaa (joskin Sarin istumisella vieressä ja puuttumisellä kitinään saattoi olla asiaan vaikutusta :D), ja yllätti perjantain jälkeen totaalisesti kun otin sen ensimmäistä kertaa treenaamaan. Hallin laidalla oli vieraita koiria odottamassa, mutta ei Ralla ollut yhtään menossa sinne, vaan keskittyi täysillä mun kanssa tekemiseen. Tarkoituksena oli ihan vaan tehdä yhdessä, ja se tavoite ylittyi kyllä moninkertaisesti :D Leikittiin ja palkkailin kontaktista, nyt maistui namipalkkakin hienosti. Saatiin tehtyä jopa kahden lelun leikkiä jo, mitä en todella olis uskonut vielä tässä vaiheessa :D Superpentu! Ralla siis leikkii jo nyt tosi hyvin ja tuo joskus jopa yksittäistä lelua takaisin revittäväksi, mutta en vaan silti olis uskonut että se jo nyt hoksaa tän kahden lelun homman.

Viime sunnuntaina oltiin taas treeneissä, samalla ohjelmalla kuin viimeksi. Treenasin Haltin ensin ja Ralla odotti hienosti häkissä. Alkuun taas yritti vähän kitistä, mutta ei tarvinnut huomauttaa läheskään niin paljon kuin viimeksi. Taas ensiksi vähän käveltiin ympäriinsä ja palkkasin namilla kun haki katsekontaktia. Leikittiin jälleen kahden lelun leikkiä, oli taas hieno pentu <3 Sitten tehtiin pari vauhtiluoksetuloa Sarin pitäessä kiinni, ja Ralla pinkoi hurjaa vauhtia mun luo jopa ohi reitin varrelle unohtuneen lelun, tuli vahingossa sellainen iso häiriö siihen :D Lelu oli hyvä palkka, mutta sitten se rupesi äristen syömään mun hihoja :DDD Ihan mahtava pikkulikka! Musta on niin huippua, että nyt osaan jo esim. leikittää pentua, mikä oli Haltin tullessa neljä vuotta sitten mulle ihan uusi juttu. Osaan myös heittäytyä paremmin leikkimään, ei oo mitään estoja pyöriä lattialla ja kimittää kuin vähäjärkinen :D Tuona sunnuntai-iltana olin Rallan kanssa kentällä kuplassa, jossa on vain minä ja hurjan hieno pentu, jonka kanssa toimiessa ei voi kuin hymyillä ja nauraa. Tehtiin meidän treeniajan lopuksi vielä pari putkea (tai siis yks lyhyt suora putki ja muutama toisto), hups vaan taas tuli uusi "paikka"/alusta pennulle. 

Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana johon Rallan kaa panostetaan, on kropanhallinta. Siitä on niin paljon hyötyä oikeasti ihan kaikessa, mitä ikinä tulevaisuudessa keksitäänkään. Erilaiset motoriikkaharjoitukset on auttaneet Haltillekin huimasti monessa jutussa, ja olisivat auttaneet ehkä vielä enemmän jos silloin olisi pennusta asti tajunnut panostaa siihen. Ralla on tutustunut kotona puiseen tasapainolautaan (liikkuva alusta on vähän ku keinu agilityssä hehehe), ja ulkona liikutaan umpihangessa ja kannustan kiipeilemään lumikasojen päälle. Hyviä puolia olla pentu talvella! Ralla onkin aika kova kiipeilemään muutenkin, se on muutaman kerran ponnahtanut tai punkenut itsensä jo sängylle ja sohvallekin. Ja jos jotain kiinnostavaa on korkeammalla tasolla, neiti kyllä taatusti nousee takajaloilleen kurkistamaan, niin ylettää paremmin! Varsinkin keittiönpöydältä lasimaljakosta kurkottelevat tulppaanit ovat niin kovin houkuttelevia, että niitä on aivan pakko vähän puraista..

Minä olen aivan viaton!