A sudden motion made me skip

Kuunvaihde on ollut meille varsin aktiivinen, ja tavallisten treenien lisäksi on ollut kaikenlaista spesiaaliohjelmaa. Ensinnäkin Halti kävi ekaa kertaa elämässään fyssarilla parisen viikkoa sitten, 23.2. Halusin tosiaan selvyyden, oliko tammikuinen A:lta ja helmikuun alussa puomilta putoamiset aiheuttaneet Haltille jotain jumeja kroppaan, ja varattiin Josen kanssa yhteinen aika meidän pojille. Meidät otti vastaan fysioterapeutti Silja Jokinen ja ensimmäisenä hänen käsiteltäväkseen pääsi Halti. Sen mielestä uusi paikka oli kauhean jännä ja kiinnostava, eikä Halti olisi millään malttanut maata aloillaan jumppamatolla kun olisi voinut tutkia kaikkea. Silja kyseli koiran iästä ja että mitä harrastetaan, kuinka usein ja missä (alustat, esteet), miten lämmitellään ja jäähdytellään ja että onko ollut jotain erityistä. Lämmitti mieltä, kun kuulemma meidän agilitytreenien lämmittely- ja jäähdyttelyrutiinit on oikein hyvät :)

Odotushuoneen sohvalla venailemassa Darppaa

Ei saatu Haltia makaamaan kyljelleen, mutta fyssari sai sen onneksi hyvin hierottua normaalissa makuuasennossakin. Mun suureksi helpotukseksi mitään ihmeempiä jumeja ei löytynyt! Olin vähän yllättynyt, olisin jotenkin luullut että ne tippumiset olisivat aiheuttaneet edes jotain. Ainoa pieni jumi löytyi sään kohdalta oikean lapaluun päällä, se mun pitää itse hieroa auki mutta ei oo iso homma :) Muuten Halti oli oikein elastinen, kuten nuoret koirat kuulemma yleensä. Lisäksi fyssari kiinnitti huomiota yhteen Haltin oikean takajalan polkuanturaan. Sen iho oli kuulemma luonnottoman ohut koiran ikään ja kulutuspintoihin/agitreenimäärään nähden; voisi olla siis kulunut siitä että jos tehtäisiin agia tosi monta kertaa viikossa, mutta luultavasti voi olla myös vaikka raapaissut johonkin kontaktiesteen pintaan tms. Halti ei oo sitä oireillut toistaiseksi mitenkään, mutta sitä on nyt hyvä tarkkailla ja rasvata Tummelilla.

Lopuksi saatiin muutamia hyödyllisiä venytysohjeita, mm. sellainen viiden pisteen kylkivenytyssarja joka on hyvä tehdä ennen esim. keppejä. Ollaankin otettu se jo rutiiniks :) Oli helpottavaa tietää ettei Haltilla ollut nyt mitään isompia, jatketaan siis samaan vauhdikkaaseen malliimme. Puolen tunnin hieronta ei ollut pahan hintainen, mutta seuraavan kerran taidan viedä Haltin fyssarille tai hierojalle vasta joskus nelivuotiaana kun se on oikeasti aikuinen tai jos jotain isompia jumeja tulee :D Silja sanoikin, että nyt on hyvä että jos otetaan nuo venytykset säännölliseen viikko-ohjelmaan, niin huomaan itsekin helpommin, jos jotain onkin vinossa ja seuraavalle hoitokerralle on helpompi tulla, kun ollaan jo tuttuja. Hyvä hyvä! 

Lihasfiksaus jatkuikin heti seuraavana maanantaina (karkauspäivänä), kun lähdettiin collieporukalla tutustumaan doboon! Meitä oli viiden hengen porukka ja päästiin tutustumiskerralle koirakoulu Oppikoiralle. Haltin kanssahan ollaan kerran aiemmin kokeiltu doboa, pentuagilitykurssilla kun siellä oli aina agilityjen lisäksi myös esim. leikitystä ja perustokoa ja tuollaisia spesiaalijuttujakin. Silloin olin vähän skeptinen lajin suhteen, mutta se lyhyt kokeilukerta oli tosi hauska! Siksi lähdin innoissani tännekin. Tutustumistunti oli 45 minuuttia ja ennen sitä lämpättiin koirat ravilla ja kävelyllä. Sisälle päästyämme aluksi lämmiteltiin koirat venytyssarjoilla, pyörimisillä ja kahdeksikoilla ja me ohjaajat tehtiin erinäisiä jumppaliikkeitä kuten kyykystä ylösnousuja tasapainotyynyn päällä (ei tuntunut missään :D) sekä vatsalihaksia itse pallon kanssa (kyllä tuntui etten oo vähään aikaan vatsoja tehnyt!). 

Hönö :DD

Kiitos Joselle näistä! :)

Halti aluksi vähän arasteli palloa ja ensimmäinen liike, jossa ohjaaja istui pallon päällä ja koiran piti kiertää palloa, osoittautui meille haastavaksi. Halti ei olisi halunnut mennä mun selän taakse enkä uskaltanut ottaa siltä hihnaa pois (koska kaverit niin lähellä), mutta hihna taas sitten jäi jumiin pallon alle. Saatiin se kuitenkin tehtyä, ja pikkuhiljaa tunnin edetessä päästiin kokeilemaan etutassujen nostoa pallon päälle sekä ihan kokonaan siihen kiipeämistä. Halti ei uskaltanut kiivetä pallolle istumaan, mutta etutassut laittoi ja napotti pitkiäkin aikoja :) Välillä laitettiin koirat huilimaan kun ohjaajat venytteli, ja Halti saikin hyvää hiljaisuus-/tyhjän ajan treeniä! Olin positiivisesti yllättynyt, se oli oikeasti aika hiljaa ja tunnin lopulla jopa makoili kippuralla selkä minuun ja muihin päin :)) Hieno jätkä!

En tiedä, oliko mulla liian kovat odotukset doboa kohtaan mutta en kyllä tunnin jälkeen ollut enää hirmu innoissani :D Olisin kaivannut alkuun jonkinlaista briiffausta siitä, millaisia on esim. koiran ja ohjaajan perusliikkeet pallolla ja Halti olis tosiaan tarvinnut enemmän tutustumisaikaa itse palloon ylipäätään. En myöskään tykännyt siitä, kuinka lujaa tahtia tunnilla mentiin - kun oli yhden liikkeen puolessavälissä, ohjaaja alkoi jo selittää seuraavaa ja kiireen tuntu oli vähän ärsyttävä. Oikealla dobotunnilla kuulemma tehdään juttuja vielä nopeammassa tahdissa kuin tällä tutustumiskerralla, joten ei meistä kyllä tosiaan olisi säännöllisiksi harrastajiksi! :D Mulla on pitkä tanssitausta, joten ehkä oon siellä vaan tottunut lukuisiin toistoihin ja siihen, että liikkeet opetellaan ensin moneen kertaan hitaaseen tempoon. Vähän myös yllätti se, miten vähän koirat oikeasti tekivät tuolla - me kokeiltiin paljon monipuolisempia liikkeitä jo siellä pentuagilityn vartin sessiolla :D Mutta ihan ymmärrettävää, ettei näin ekalla kerralla rasitettu koiria ihan piippuun, kun kesto oli kuitenkin sen kolme varttia. Ja joka tapauksessa oli kiva käydä kokeilemassa, huomattiinpa ainakin että me ollaan jo omat lajimme löydetty :) Ehkä jos kotona olisi oma pallo ja saisi tehdä liikkeitä rauhassa omaan tahtiin, jumppailu koiran kanssa voisi olla hauskempaa, mutta ei mulla ainakaan toistaiseksi oo niin kovasti intoa/resursseja hommata sitä.   

Mitäs muuta. Kontaktikurssilla tehtiin viime viikolla katsekontaktia samankaltaisella lentokoneharjoituksella kuin ekalla kerralla, nyt tosin pääsin viemään namikädet jo ihan Haltin poskien viereen. Huvittavaa kun sen silmät pyörii kuin kameleontilla, melkein eri suuntiin ja lopulta keskelle kohti mun silmiä :DD Sitten oli luoksepäästävyys, se oli tosi hyvä! Halti tervehti kouluttajaa rauhallisesti ja tökkäsi käsikosketustakin sille. Tehtiin myös ohitusharjoituksia pareittain, kaikki koirat kentällä yhtä aikaa mutta vain suorittava pari liikkeessä. Siinä ei ollut ongelmia, vaikka oli koiria vastakkain ja pysähdyttiin vastaantulijan kohdalla jne. Lopuksi luoksetulo, olin hyvin onnellinen kun me saatiin Haltin kanssa tehdä se ekana, kun viime kerralla se meni ihan päin honkia kun oltiin vikana vuorossa. Häiriönä suurin osa kurssin muista koirista hallin toisessa päädyssä, jätin Haltin muutaman metrin päähän selkä muihin päin. Kerran oli kuulemma nopeasti vilkaissut sivulle yhtä koiraa, mutta muuten oli napottanut tiiviisti mua ja käskystä tuli ihan superhienosti suoraan eteen! Patukkapalkalla pois ja hienosti leikki :) 

Tällä viikolla kurssia ei ookaan, kun täällä on hiihtolomaviikko (hahah ei mulla vaan semmosia). Agilityä sen sijaan ollaan tehty ahkerasti, vaihtelevalla menestyksellä. Keinu näytti jo viime viikolla hyvältä, mutta tän viikon treeneissä tuli taas vähän takapakkia. Tänään käytiin Veeran kanssa vapaavuorolla hinkkaamassa puomia kuosiin, ja saatiinkin taas eteenpäin! Otettiin boksi takaisin, mutta päästiinpä myös pallonheittoon takaisin :) Haltilla on kuulemma selvästi se ajatus kontaktista, mutta jokin (varmaan se putoaminen) pääsi rikkomaan sen tässä välissä. Tänään Haltero myös jo laukkasi melkein entiseen malliin! Päätin ettei ensi maanantaina tehdä puomia treeneissä ollenkaan, kuulemma ei ole nyt hyvä vähään aikaan tehdä samoissa treeneissä keinua (joten ei tehty sitä tänäänkään, kun puomi meni niin hyvin). Puomi saa siis jäädä nyt hetkeksi hautumaan ja keskitytään keinumörön voittamiseen!  
Tässä on video Bennystä ja Haltista kuukauden takaa, kun Benny oli meillä kylässä pari päivää. Se on meillä nytkin sunnuntaista torstaihin, kun Sari sai juoksuisen Säteen hoitoonsa. Näin tää koirakaruselli taas pyörii :DD On kiva kun on kaks koiraa, Haltikin on jotenkin iloisempi ja rennompi. Mutta ne on vähän ällöttäviä: tänään aamulenkillä Benny tapansa mukaan pyöritteli Haltia hangessa tuolla pellolla ja pyöritteli ilmeisesti siihen malliin, että Haltille tuli paha olo. Se nimittäin liukeni Bennyn alta pois ja oksensi vähän eilisiä iltaruokia, ja Benny meni sitten syömään ne oksennukset. Lumoavaa!