Hei kaikki kuulkaa taas matkaan käyn, niin paljon on tutkittavaa

Vielä tästä agiliitelyt muistiin ennen reissua ja toki vähän muutakin! Seuraava postaus

joskus kolmen viikon päästä sitten. Syyslomaviikolla 17.10. treenattiin tällaista rataa: Siinä ei oikeastaan ollut mitään ihmeempiä, sellaiset asiat jotka Halti osaa meni hyvin ja ne mitä se ei osaa (kuten kääntyminen puomilta hypylle 21) taas ei :D Juoksi ekan puomin superhyvin, Virpi palkkas hypylle. Kepeillä taas alkuun vähän sähläystä, mutta kun maltoin antaa hakea niin hyvin sujui. Tehtiin 17 takaakiertona, sinne irtoaminen oli haasteellista mutta palkkailulla onnistui. 

Mutta hienoa on se, että oon alkanut jo ajatella Haltin ohjausta siltä kantilta, että se on nopea: keppien jälkeen en yrittänytkään vaihtaa puolta (ei olla vielä tehty sellaista), vaan uskalsin ohjata 15:n ja 16:n takaa, 16 flipillä. Lopussa hinkattiin japskeja, välistävedot ei toimi mitenkään - Halti lähtee aina takaakiertoon eikä varsinkaan tiukemmassa 24-25 -välissä taipunut. Kysyinkin sitten Virpiltä, onko mun mitään järkeä edes yrittää tän koiran kanssa välistävetoja, kun se tulee japanilaisiin niin nätisti. Virpi sanoi, että toki olisi hyvä opettaa koiralle ajatusta käsi pitkällä = irtoa kauas ja käsi kiinni kropassa = tule lähelle, mutta toisaalta japski on Haltin kanssa tosi hyvä ohjaus. Varsinkin kun oon nyt itekin oppinut tekemään sen oikealta etäisyydeltä ja suht oikeaan aikaan. Oon kyllä vähän epämukavuusalueella siinä, en vieläkään tykkää siitä kun koira jää selän taa mutta kun Halti teki todella sujuvaa sarjaa nytkin, niin eiköhän se itseluottamus mullakin kasva :) Toki vielä vaatii harjoittelua ja sen saa hiomalla vielä sujuvammaksi, mutta kuitenkin! 

Vapaavuoroilla ollaan tuttuun tapaan hinkattu kontakteja ja keppejä, pääsääntöisesti ihan hyvällä menestyksellä. Mulla on edelleen vakaa aikomus tehdä se jonkinlainen koostevideo meidän uudesta juoksupuomista, mutta välillä taas tuntuu siltä että eihän tää sujukaan niin en kehtaa :DD Vaikka ei sais ajatella kontaktivirheitä sen isompana ongelmana kuin kepeilläkään, niilläkin kuitenkin edelleen on haasteita. Mutta joo, jospa saisin sen nyt vielä tän vuoden aikana näytille xD Oon myös yrittänyt opettaa Haltille välistävetoa/ajatusta siitä käden etäisyyden tarkkailusta mutta se on kyllä vaikea juttu. Irtoaa niin pahuksen kauas ja itelläkin on opettelemista ajoituksen ja linjauksen kanssa - pitäis olla kuitenkin koiralle reilu ja kertoa että nyt hypyn jälkeen pitäis kääntyä. Viime viikon torstaina syyslomalla käytiin tosiaan myös JSPKH:n treeneissä. Halti oli tehnyt tiistaina vapaavuorolla niin hienoja puomeja, etten uskaltanut nyt juoksuttaa sitä ollenkaan :D Ja se ei toisaalta ollut täyskorkeanakaan. Tehtiin sitten yksinkertaista radanpätkää jossa oli kepeille hakua, ei ihan ekoilla toistoilla onnistunut mutta palkattiin kepeistä pari kertaa minkä jälkeen lähti sujumaan. Sattumalta hallissa oli myös joku välistävetotreeni, johon lisäsin vielä yhden hypyn ja tehtiin siihen ultimaattinen japskitreeni, viidellä hypyllä :D Alku oli aina hyvä mutta toisella, viimeistään kolmannella hypyllä olin jo auttamattomasti myöhässä ja kyllä tätä sai hinkata! Vaan saatiinpa lopulta sujumaan kaikki viis kerralla, kyllä toimi hyvin! Oli kivat treenit :)

Viime maanantaina olikin sitten vikat ohjatut treenit ennen reissua. Rata näytti tuolta^ ja oli aika jees! Aluks olin vitosella myöhässä, jäin odottelemaan koiraa liikaa ja kasia ennen oli tarkoitus vaihtaa puolta, mutten kerennytkään joten vedin poispäinkäännöksellä putkeen. Yllättäen Halti tuli siihen mukaan eikä ampunut suoraan väärään päähän! Tehtiin tää sitten kasille persjättönä, toimi hyvin ja tein taas oikeaan aikaan. 10-11 superhyvät, Halti malttoi älyttömän hyvin koota itsensä kepeille heti ensiyrittämällä! Hieno mies <3 Loppurata meni ihan hyvin, mutta flow oli vissiin niin hyvä että unohdin radan 18:n jälkeen.. Siinä saatiin ottaa toistoja sitten vähän enemmän kun Halti aina juoksi suoraan putkeen. Ratkaisuksi vastakäännös, luki tosi hyvin ja haki kepeille taas hienosti!

Tokalla kierroksella opeteltiin 13-14-väliä. 13-hypylle kierto sisäradan puolelta toisin kuin olin radalla tehnyt ja 14:lle päällejuoksu. 13 oli vaikea, Halti meinasi aina tulla hypylle suoraan enkä millään osannut linjata sitä. 14:n päällejuoksu oli radan osana jostain kumman syystä onnistunut, mutta nyt jouduttiin kyllä hinkkaamaan ihan urakalla kun Halti aina kiersi koko hypyn. Oli vaikea, ja ollaan kyl tehtykin näitä viimeksi tooosi kauan sitten. Mutta pikkuhiljaa lähti sujumaan ja saatiin lopulta koko homma putkelta saakka kerrasta pakettiin! Meitä oli tuolloin vain kolme treeneissä, joten ehdittiin kunnolla hinkata. Jaksan edelleen ihmetellä ja iloita, kuinka hyvin Halti kestää toistoja. Kun Nita kesti niitä tosi huonosti ja siltä hiipui vauhti jos joutui hinkkaamaan samaa kohtaa pitkään, niin Halti vaan jaksaa vaikka kuinka pitkään. Ja, jälleen kerran sai huomata kuinka se tällaista tekniikka-asiaa opetellessaan keskittyy jolloin myös hiljenee. Eka kierros/ratatreeni menee helposti amokkina juoksemiseen ja huutamiseen kun on vaan niin parasta :D 
Hyvä treeni oli siis ja hyvillä mielin jäädään nyt agilitytauolle, jospa skottipoika vähän sen aikana prosessoisi oppimaansa. Tai no, käytiin torstaina vielä vikalla vapaavuorolla Kreetan kanssa ja myös Raisa oli mukana. Keppejä ja kontakteja molemmille, aika kivasti meni. Haltille vähän turhan paljon puomimokia, mutta loppuun paransi ja hyvä fiilis jäi silti :) Opettelua vielä, mutta kyllähän tää pitkäksi projektiksi tiedettiin. 

Tällä viikolla myös tokoiltiin joku ilta ruokakuppi etäpalkkana, Halti teki tosi hienosti töitä! Oon jotenkin ihan sivuuttanut iltaruuan palkkana, kun Haltero silloin vuoden iässä ei yhteen aikaan käytännössä syönyt kuivaruokaansa ollenkaan. Vaan nykyään hillerillä on jo ihan toinen asenne, yrittää niin kovasti! Jännää nähdä mitä kaikkee tällä saadaankaan aikaiseksi, vaikka ei tietenkään sitä lelupalkkaakaan hylätä. Ihan parasta kun on koira joka palkkautuu sekä ruualla että leikillä niin hyvin <3

Tiistaina Joensuuhun satoi myös ensilumi! Luin sängyllä tenttiin ja vilkaisin vaan sattumalta ulos, nähdäkseni kuinka taivaalta satoi valkoisia ihania hiutaleita <3 Pakko oli tietysti käydä Haltin kanssa ulkonakin ihmettelemässä, Haldir oli ihan innoissaan alkuun mutta sitten totesi että tuttu juttu! Lumi pysyi maassa vielä seuraavankin päivän ja sitä tuli vielä lisääkin, mutta torstaina keli muuttui märäksi ja perjantaiaamu oli ihan karsea. Kun herätyskello soi vähän kuuden jälkeen, ulkona on pilkkopimeää ja kuulen kuinka räntäsade vihmoo ikkunaan... Ihan kamalin mahdollinen keli, ja tää on mulle pahin aika vuodesta. Kaamosmasennus kurkkii nurkan takana. No, tentti meni hyvin ja ajattelin että kolme päivää! Enää kolme päivää ja oon +35 asteen lämmössä tropiikin auringon alla.  

 

Eilen illalla vein sitten Haltin hoitoon mummolaan - Joonalla on nyt harkka ja vaikka Halti pärjääkin kahdeksan tunnin päivät hyvin, on kolme viikkoa vähän inhottavan pitkä aika olla sellaisia päiviä yksin. Vähän haikeaa oli jättää se, mutta onneksi ei sitten itkettänyt kuitenkaan lähtiessäni vaikka sitä hieman pelkäsin :D Koirani on siellä parhaissa mahdollisissa käsissä ja voin olla luottavaisin mielin. Tänään aamulla sitten pakkasin viimeisetkin tavarat mukaani ja matkasin junalla Vantaalle isosiskoni luo. Huomenna sitten aloitan lentomatkan kohti Botswanaa :o Ihan hullua. Jotenkin tällä viikolla iskeytyi tajuntaan, että hei nyt se reissu lopultakin on käsillä ja kohta on lähtö, mutta toisaalta tuntuu edelleen siltä etten oo sisäistänyt asiaa oikeasti. Ehkä se tapahtuu sitten huomenna lentokentällä. Toivottavasti kaikki menee hyvin!  

Halti pakkasi mulle mukaan pupun ja sukkalelun <3 Niin liikkis!

Nyt saan oivaltaa 

mä mihin pystynkään

Oon valmis lähtemään

Saa pelko jäädä taa

Mä nähdä sen saan

Nyt mihin matka vie 

ja sydän näyttää tien

You could be a work of art

Postaustauot sen kuin venyy... Miten oon joskus ehtinyt kirjoittaa kahdesti viikossa? :D Mutta toisaalta on ehkä ihan hyvä että oon oppinut priorisoimaan asioita - perjantaina tentti ja sunnuntaina lento... 
Onneks oon kuitenkin ollut fiksu ja kirjoitellut luonnoksiin jotain treenijuttuja. Nää on varmaan aika tylsää luettavaa joillekin mut toisaalta onpahan itellä muistissa sitten, mihin jäätiin kunhan sieltä Afrikasta palaudun. 

Hugon ja Huiman kanssa lenkillä 8.10.

Oltiin collietokoissa 7.10 ja siellä jatkettiin merkin kierron treenaamista. Pyysin nyt jo tulemaan sivulle, tehtiin niin jo kesällä mutta Halti oli nyt vähän epävarma mitä piti tehdä. Annoin siis apuja ja hienosti oivalsi, ja nyt juoksee jo vauhdilla merkiltä mun luo eikä tarjonnut enää pysähtymistä merkille :) Lisäksi alettiin harjoitella pk-tottiksen vinoestettä. Päätin ottaa tähän käskyksi "este", koska agilityssä on jo käytössä "Aa" ja "kiipee" ja "yli" taas on meillä sit suojateiden ylityksissä :D Tehtiin samalla lailla kuin hyppyäkin opettaessa, eli ensin lelun kanssa yhdessä yli. Ei ongelmia, sit tehtiin apparin kanssa niin että vuorotellen kutsuttiin/lähetettiin Haltia esteen yli. Kerran lipesi vähän jotenkin alas tullessaan, minkä jälkeen iski pieni uskonpuute eikä seuraavalla toistolla lähtenytkään kiipeämään heti. Mutta kannustamalla Halti kiipesi taas reippaasti :) 

Muut kuvat on Jämsästä kuun alusta :)

Viikkoa myöhemmin eli 14.10. aloitettiin paikkiksella kun Katja halus Säteelle häiriötä. Mä olin tyhmä, tuli kiire joten otin Haltin autosta suoraan tekemään ilman virittelyjä (se patoaminen kun on edelleen ihan äärettömän tärkeää, ja ylipäätään koiran saaminen oikeeseen moodiin). Tehtiin taas niin että Halti oli lyhyessä hihnassa ja nyppäsin siitä jos piippas. Pysyi hyvin ja paransi loppua kohden, mutta vähän vikisi Säteen perään. Ihan jees, mut en ollut täysin tyytyväinen. Pitää treenailla tätä siis taas yksinään varmemmaksi! 
Muuten tehtiin vaihteeksi ruutua, edellisestä kerrasta onkin aikaa. Halti juoksi hienosti kosketusalustalle, mutta otti paljon häiriötä pk-esteistä ja lähellä olleesta merkistä. Varsinkin pitkällä matkalla iski epävarmuus ja koetti mennä hyppäämään hyppyesteitä tai vilkuili merkkiä, ja sijaistoimintona haisteli maata. Autoin taas käymällä näyttämässä kosketusalustaa ja superkehut, kun sitten löysi sinne! Saatiin ohjeeksi vahvistaa kartioiden hakemista siten, että nostan ne vaikka jollekin korokkeelle tms. että Halti oppisi löytämään ne vaikka missä. Esteistä ja merkistä häiriön ottaminen ei haittaa, hyvä vaan että oppii jo alusta asti erottelemaan kun oikeastikin kehässä on vaikka mitä apujuttuja. Hyvin siis meni, tosin teki taas sitä mitä joskus aiemmin syksyllä paikkiksessa: kun palasin maassa odottavan Haltin viereen, astuin vahingossa sen karvoille ja sen jälkeen se sitten aina pomppasi ylös jo ennen kuin pääsin sen viereen. Murr, pitäis opetella katsomaan etten vahingossakaan tallaa tukistamaan sitä :D

Lol Iipu oot muuten urpå t. Halti

Sen naama on niin kamalan söpö että siitä vaan aina
ottaa vähintään kymmenen kuvaa!

Lopuksi tehtiin taas vinoestettä; oltiin käyty aamulla agihallilla Kreetan kanssa ja siellä hämmennyin suuresti kun Halti vähän empi A-estettä! Mietin, että saattoiko sille olla jäänyt muistiin viime kerran lipeäminen ja uskonpuute, mutta näin jälkeenpäin ajatellen se saattoi johtua myös siitä, että laitoin sitä melkein paikoiltaan ilman vauhtia A:lle. No, tehtiin tätä pk-A:ta aluks jälleen pari kertaa lelun kanssa yhdessä eikä Halti empinyt yhtään :D Sitten tehtiin niin, että appari palkkasi namialustalle ja itse pysyin koko ajan lähetyspuolella; kun appari lähetti Haltin takaisin mun luo, palkkasin puolestani lelulla. Haldir oli ihan superhieno! Ja pyrkii tosi hyvin rytmittämään laukkansa mahdollisimman alas esteellä, juoksukontakteista on siis hyötyä toisessakin lajissa :) Ei oo niin kuluttavaa kropalle kuin jos loikkisi melkein harjalta alas. 

Kotona tokoillessa/tottistellessa ollaan vahvisteltu niitä käännöksiä, takapäänkäyttöä ja edestä sivulle tuloa. Osaan jo nykyään vaatia koiralta ja Haltikin kestää sitä hyvin. Palkkaa ei tipu enää siitä jos tekee vähän sinne päin (tällaisissa asioissa jotka se jo osaa), mutta Halti on ihana kun se ei tästä huolimatta lannistu tai turhaudu. Ei tule ääntäkään, vaan skottipoika vain yrittää kahta uutterammin! Enkä muuten tiennyt, että se osaa jo seuraamisen peruuttamisen. Kokeilin ihan huvikseni joku päivä iltaruoalla, ja Haltihan pakitti superhienosti! Oikean seuruupaikan vahvistaminen vissiin tuottaa tulosta?
Kirjoitin muuten jo varmaan aiemminkin, mutta arki on Haltin kanssa ollut hirmu helppoa tänä syksynä. Se on totellut lenkeillä hienosti, mutta tajusin tässä joku päivä että sen myötä oon ehkä "lepsuillut" vähän treeneissä. Kyllä, kirjoitin juuri että osaan vaatia siltä - tekniikkajuttuja, mutta oon vähän unohtanut vaatia siltä hallintaa. Lueskelin tossa postauksia helmikuulta, kun ongelmat räjähti käsiin ja muistin sieltä taas hyviä vinkkejä. Pakko taas palauttaa mieleen, että tälle koiralle ei ainakaan tässä ikävaiheessa voi antaa löysää narua vaan koko ajan kertoa mustavalkoisesti, mikä on ok ja mikä ei, ja mitä tehdään missäkin tilanteessa. Mulle semmoseen "taistelumoodiin" pääseminen treeneissä on vaikeeta, mutta oon joskus osannut sen kovapäisen springerspanielin kanssa niin ihan taatusti osaan sen myös tämän koiran kanssa. Palauttelin hallintaa tällä viikolla mm. agitreeneissä: pidin Haltia osan treeneistä odottelemassa hallin laidalla enkä häkissä, minkä osaa siis yleisesti tehdä hiljaa. Mutta nyt Hertta-collietyttö oli niin ihana että sen perään piti piipata. No, kurkkari kaulaan (mikä on meillä normaalistikin agilitypantana, mutta jostain syystä oon nyt ollut laiska enkä jaksanut kaivaa sitä repusta) ja koira käskyn alle, vaadin katsekontaktia ja luopumista. Jos vilkuili ja vinkui, pakote ja heti katsekontaktista kehu ja palkka. Kas kuinka hyvin palautui mieleen tämä! Halti alkoi pian jo ihan itse luopua - meinasi katsoa silmänurkasta taakseen Herttaa, mutta hienosti käänsi katseen minuun. Ja se on niin kiva, kun ei ota tottiksessakaan pakotteesta itteensä vaan päinvastoin skarppaa siitä. Mikä kuulemma kertoo siitä että pakotteen ajoitus ja voimakkuus on oikea! Jotain oon siis oppinutkin :D

Rakastan vaahteroita syksyn väreissään. Keltaisia, punaisia ja oransseja!
Nyt on jo kaikki lehdet pudonneet mutta onneks tuli ees pari kuvaa otettua
tänäkin syksynä :) Ja trikkicollie sopii syksyn väreihin kuin nyrkki silmään!

Viime viikon keskiviikkona (19.10.) lähdettiin Jämsään kun mulla oli syysloma, ekaa kertaa opiskelujen aikana :D Joona ei päässyt kun sillä alkoi harjoittelu, mutta ajeltiin Haltin kanssa kahdestaan. Keskiviikkoilta otettiin rennosti, käytiin pitkä lenkki raikkaassa syyssäässä. Tavattiin kolmi- ja puolikuinen sileäkarvaisen kettuterrierin pentu, joka halusi hirveästi leikkiä Haltin kanssa mutta Halti oli vaan jäyhänä, ei lämmennyt. Lopulta pentu seisoi takajaloillaan Haltia vasten ja nyhti karvatuppoja sen kyljestä, mut Halti vaan seisoi viileenä ja katseli muualle ilmeellä "jos en huomioi sitä, se ehkä katoaa". Kerran vähän käänsi päätä pennun suuntaan sillein "Ai, tuo nipisti". Ja sitten se tuli mun jalkoihin sanomaan että "Iipu, ota se pois!" Miten se voi olla niin nössö kiltti? :DD Se on varmaan ihan pulassa sitten kun joskus saa kaverin. 

Torstai-iltana käytiin JSPKH:n jatkoryhmän agilitytreeneissä kun oli varakoiralle tilaa, mutta ehkä säästän agilityt taas toiseen postaukseen ettei tääkin venähdä ihan kilometrin mittaiseksi. Perjantaina mentiin taas kentälle treenaamaan esteitä ja noutoja. Tai no, alkuun tehtiin lyhyt paikkis ja pikkupätkä seuraamista. Halti patosi patukalle tosi hyvin, meinasi olla vähän levoton paikkamakuussa mutta oli kuitenkin huomattavasti rauhallisempi kuin viimeksi. Seuraaminen oli tosi hienoa, ihan mieletön asenne. Mä niin rakastan sitä tunnetta, kun koira hengittää sillein melkein läähättäen sivulla ja tekee töitä just niin kuin pitää. Kun vaan osaisin ite viedä sitä paremmin eteenpäin! Opettelu on ainakin kovaa. Ja pitäis kehitellä joku jalusta/koroke videokameralle, että sais sen kuvaamaan treenejä sivusta. 

Mutta joo, ne esteet. Tehtiin pressuestettä ekaks samalla 70 cm:n korkeudella kuin viimeks, hyvin sujui ja korotin 80:een. Enimmäkseen niin että taas juostiin yhdessä lelun kanssa, mua vaan hirvittää että alkaako sieltä jossain vaiheessa tulla ääntä kun Halti kuitenkin niin tykkää tosta hyppimisestä. Videoita varten tein taas sivulta namialustalle lähetystä, niin hypyllä kuin vinoesteellä. Nyt tosin Halti koitti ekaa kertaa takaisin tullessa kiertää (molempia esteitä), joten pitää jatkossa tehdä vaan nyt niitä yhdessä menemisiä. Saisi sille lisää itsevarmuutta, että takaisinkin tullaan esteen kautta. Itse hyppykorkeudessa ei oo toistaiseksi haastetta, nostin itse asiassa nyt hyppyesteen melkein 90:een senttiin ja hienosti Halti liiteli yli siitäkin <3 

Hyppynoutoja tehtiin taas tokoesteellä, nyt vähän korkeampana kuin viimeksi. Ehkä 60 cm? Vaikea arvioida kun este on ihan vino :D Ne oli ihan jees, seuraava huumoripätkä ehkä kertoo enemmän: 
Muuten otettiin lomalla rennosti, tai ainakin sen jälkeen kun olin saanut hissan oppimispäiväkirjan tehtyä. Kasailin Afrikkaan otettavia tavaroita, kattelin piirrettyjä ja sisko ja Ninja tuli käymään. Vähiin käy päivät Suomessa :D Kirjoittelen kyl vielä ennen reissua agitreenit ylös, sitten tuleekin aika pitkä tauko internetsistä. 

<3

Minä lensin - tai ainakin minusta joskus tuntui siltä

Töttöröö. Piti päivittää blogia jo viikolla, mutta olikin niin paljon kouluhommia ja Afrikkavalmisteluja etten vaan ehtinyt, ja nyt la-su olin reissussa kaverin synttäreillä Kuopiossa. Mut ei se mitään, vielä eletään tätä viikkoo! Oon kirjoitellut luonnokseen syksyn agitreenejä muistiin, joten tässä vähän niitä. Ja pk-tottista kans! Pitäisköhän tehä sille oma taginsa.

Lentävä lassie kisoissa silloin kuukausi sitten, (c) Roosa T.

Agilityssä ollaan viime aikoina saatu toden teolla haastaa itseämme, mutta uskaltaisin sanoa että ollaan myös kehitytty! 26.9 tehtiin tällaista hyvin mielenkiintoista rataa :D Keppien avokulmaan veto kädellä ja leijeröinti pituudella oli sellaisia juttuja, että pienen lassien pää meni niistä ihan sekaisin, mutta muutamilla palkatuilla toistoilla saatiin sujumaan aika kivasti! Itekin olin alkuun vähän wtf-fiiliksillä, mut yllättävän hyvin sitten meni kuitenkin. Palkkailtiin myös pitkästä aikaa A:ta, Halti rytmitti laukan kontaktille tosi hienosti. Lopussa tehtiin keppejä yksittäisenä, mutta Halti ei oikein malttanut keskittyä siihen, kun otti seuraavista ryhmäläisistä ja hälinästä hirveästi häiriötä. Mulle tulee tällaisissa tilanteissa helposti jonkinlainen nolous/turhautuminen kun kaikki katsoo eikä suju millään, mutta hyvä sitäkin on harjoitella. Kisoissakin on hälinää ja häiriötä, ja itellekin tekee ihan hyvää treenata epämukavuusalueella.

Viikkoa myöhemmin eli 3.10. meni paljon paremmin. Oli meidän kouluttajan vuoro keksiä viikkorata ja Virpi oli kysellyt meiltä toiveita siihen. Mä sitten pyysin takaakiertoja tai välistävetoja ja rytmitysjuttuja. Ratapiirros näytti aika vaikealta ja alku tuntui vähän epätoivoiselta, kun myöhästyin treeneistä enkä kerennyt yhteiseen rataantutustumiseen. Haltilla oli pitkän automatkan jäljiltä paljon virtaa ja meininki oli aika räyh väyh :D Se ei millään taipunut kolmoshypyltä neloselle vaikka kuinka tein vastakäännöksen jo keppien kohdalla. Palkattiin sit vaan kolmoselle, ei jääty koko treenejä hinkkaamaan sitä. Juoksi puomin tosi hyvin, vähän kolaroitiin alastulon jälkeen kun juoksin linjaamaan takaakierrolle, mutta se oli aika hyvä kuitenkin! Sit ois pitänyt valssata että oisin päässy eri puolille keppejä vaan en kerennytkään, mutta Halti haki kepeille heti kerrasta oikein!! Jatkettiin sit vaan ja 10-hypylle joku epätoivoinen poispäinkäännös. Kun en muistanut tehdä persjättöä kolmelletoista, koitin poikkaria myös seuraaville kepeille mutta olin niin myöhässä ettei onnistunut :D Mut hei vautsi mitkä kepit heti ekalla yrityksellä! 

Kepittelyä 13.9. kuvasi Jose.

Jatkettiin loppurata sitten niin että tein 13:lle persjätön ja 14:n jälkeen vaan oikeanlainen linjaus kepeille, hyvin sujui. Kokeiltiin myös sitä poispäinkäännöstä, mutta persjättö ja linjaus onnistui paremmin. Loppu sujui ihan jees, 17-18:lle japanilainen ja samoin 18-19:lle,toimi paremmin kuin flippi? (koira edestäni hypyn yli ja siivekkeen takaa seuraavalle esteelle?) mitä ensin kokeilin ja loppu oli hyvä. Kävin sit muuten seuraavana päivänä yksin kokeilemassa tuota kolmoselta kääntymistä neloselle ja palkkasin namialustalla siivekkeen viereen, toimi paremmin kuin lelupalkka ja Halti alkoi kääntyä tosi hyvin ja lukea ennakoivaa valssia :) Sanoin tästä Virpillekin seuraavalla kerralla, pitää jatkossa muistaa palkata noin lelun sijaan tällaisissa tekniikkajutuissa. 

10.10.

Tällä viikolla oli kans aika haastava, mutta ihan kiva rata! Alkuperäinen piirros oli vielä vähemmän mittakaavassa kuin tää mun ^, mutta ehkä siitä idean saa :D Koitin 2-3:a välistävedolla, ei tosiaan toiminut eli japski siihen. Keinu ja persjättö sille tosi hyvä, 7-8-9 oli mun suunnittelemana ihan huonot joten harjoiteltiin kuten Virpi neuvoi: seiskalle niisto, kasille valssi ja ysille backlap josta jatkettiin. Opin taas ja painoin mieleen: backlap lähtee aina takaakierrolla! Palkkailtiin tätä Haltille pari kertaa namilla ja jatkettiin, leijeröinti 11- j 17-putkella ei ongelmaa, näissä mun pitää muistaa pitää käsi pitkällä. Kokeilin eka ohjata 13:n ja 14:n sisäkaarteen puolelta mutta ei Halti taipunut siitä millään valssilla kepeille. Virpi keksi sitten, että kokeillaan niin että teen 13:lle persjätön ja kierrätetäänkin Halti 14:ltä seinän kautta ja sylkkäristä lähetys kepeille. Toimi aivan superhienosti, Haldir haki heti ekalla yrityksellä sylkkäristä kepeille eikä epäröinyt yhtään, vaikka jäin taakse ja otin kiinni koiran pujotellessa! <3 Palkattiin se muutaman kerran ja jatkettiin tokalla kierroksella.

Pitää mennä sinne mihin nenä näyttää!

17-putki leijeröitiin taas, Haltilla oli vähän hankaluuksia taipua 19-hypylle mut saatiin sujuun kun maltoin odottaa, ja 20 tehtiin takaakiertona. En meinannut millään keretä 21-22:lle, mutta toimi kun uskalsin tehdä sokkarin jo Haltin lähdettyä 20:n taakse ja sit vaan juoksin :D 23:lle taas sokkari/saksalainen. Oltiin Haltin kaa taas vikoina suoritusvuorossa ja meidän koko ryhmä meni yliajalle, joten saatiin taas hinkata rataa seuraavien ryhmäläisten odottaessa. Virpi halus meidän tekevän nollan - alku meni ihan hyvin mutta ysille kiirehdin ja juoksin ite koiran linjalle. Alusta uusiks, hyvin jatkui mut 14:ltä huitaisin vähän väärälle linjalle jolloin Halti meinas lähteä putkeen. Jatkettiin sit vaan, ihan nollana ei siis saatu kerrasta mutta meni silti tosi hyvin! Annettiin kyl molemmat ihan 100 % ittestämme tähän loppuun ja Halti teki tosi hienosti, ei välittänyt häiriöstä yhtään! Virpi kysyikin lopuks, oonko tyytyväinen tän päivän tekemiseen ja sanoin että todellakin oon, oli tosi sujuvaa menoa. Ja Virpi sanoi myös olevansa meihin tyytyväinen :D Treenien jälkeen sanoinkin vielä, että nyt on ollut jotenkin tosi kivoja ratoja viime viikkoina: ei mitään ihan helppoja, mutta ei myöskään liian vaikeita, jotka ei suju millään ja tulee turhautumista epäonnistumisista. On pitänyt oikeesti miettiä ja keskittyä, mutta ongelmakohtia harjoittelemalla ollaan sit oikeesti opittukin! Virpi sanoi, että voi johtua siitäkin että me ollaan kehitytty eikä vain radoista :D Haha, kenties mutta yhtä kaikki treenit on tuntuneet ihan huippukivoilta! On mulla mahtava lentävä lassie <3

Lokakuussa ollaan hypitty ja kiipeilty esteitä myös muualla kuin agihallilla. Käytiin kuun ekana viikonloppuna Jämsässä ja kävin siellä ollessa kentällä, kun totesin tässä syksyllä että pitäis kai niitä pk-esteitäkin jo alkaa opetella vaikkei vieläkään missään pk-ryhmässä ollakaan. JSPKH:n kentällä on metrinen hyppy pressuesteenä, joten halusin aloittaa alkeisopetuksen sillä, kun on puista turvallisempi. La 1.10 siis ajelin kentälle ja tutustutin Haltin pk-hyppyyn ekaa kertaa ikinä. Mielessä oli hyvin Aktiivicollieiden maaliskuisen tottispäivän kouluttajan, Tanja Lehdon neuvot ja kuten ennen agitreenejäkin, lämmittelin Haltin etukäteen. Laitoin hypyn ensin vähän yli 60 cm:iin kun sellaisia Halti on agilityssäkin hyppinyt, ei ongelmaa. Juoksutin alkuun edestakaisin Haltia hypyn yli niin että juoksin itse rinnalla tai kutsuin, aina edestakaisin. Kerran hyppäsi tosi kaukaa joten vähän kolautti jalkaa, mutta kun ei isommin sattunut niin jatkettiin. Lelupalkka ja hyppy-käsky (sama kuin agissa) aiheutti pari haukahdusta, joista toruin heti. 
Nostin hypyn 70 senttiin ja kokeilin palkkana namia sekä tokon hop-käskyä. Nami toimi ihan yhtä hyvin ja tokokäskyllä Halti malttoi keskittyä paremmin, oli jotenkin paljon "asiallisempi" asenne. Lopuksi kokeilin jo niin, että lähetin hyppäämään perusasennosta namialustalle ja takaisin, sujui tosi hyvin! Hieno Halti <3 

Tehtiin lisäksi myös ekaa kertaa ikinä hyppynoutoja, ihan tokoesteellä. Välillä meinasi taas ottaa kapulan sivusta kiinni kun meni heinä nenään, mutta korjasi hyvin huomautuksesta ja omatoimisestikin. Oikein siivoja noutoja vaikkei ikinä oo esteen kautta aiemmin tehnytkään :) Tehtiin myös vähän seuruupätkiä ja tauoilla Halti makoili rauhallisesti maassa. On se vaan huippu <3 En usko että metrisessä esteessäkään tulee ongelmia kunhan edetään nyt maltillisesti, ei varmaan vielä pitkään aikaan tehdä sitä kapulan kanssa ja haluan nostaa ensin pressuesteen metriin ennen kuin koitetaan puisella. Joensuussa ollaan alettu collietreeneissä opetella myös vinoestettä, mutta kirjoittelen siitä sitten ensi kerralla.

Muuten vietettiin mukava ja rauhallinen kotiviikonloppu, äitini lenkkeili Haltin kanssa paljon ja käytiin myös Joonan kotona. Niin, ja ostin Haltille tällaisen hienon jedi- eiku ledipannan pimeisiin syysiltoihin! :D Testattiin se pimeällä kylänraitilla, näkyi ainakin 50 metrin päähän. Vielä ei olla hirveesti Joensuussa ollessa käytetty, mutta testaillaan, toistaiseksi vaikuttaa oikein hyvältä :)

 

The Force is strong with this one