But I just wanna run

Mun piti kirjottaa jo aikasemmin tällä viikolla mutta hups, venähti taas vähän. Tein koulujuttuja ja luppoajalla olin sosiaalinen, propsit. Mutta mitäpä tuosta, nyt on aikaa! Jos aloitetaan vaikka siitä viime viikonlopusta. Meidän hallilla oli lauantaina uuden laajennusosan viralliset avajaiset, ja tarjolla oli agilitymöllit sekä mätsäri. Treenikaverit ihmetteli kun sanoin etten mee mölleihin, mutta tuntui turhalta kun on kepit ja puomi hajalla. Mutta sitten mietin että hei, mitäs jos mentäisiinkin mätsäriin pitkästä aikaa! Mitään kehäjuttuja ei olla kyllä harjoiteltu sitten viime elokuun, mutta why the heck not :D 

Mätsäristä ei oo kuvia, mutta näin kruisailtiin viime kesänä kehässä.

Edellisenä iltana musta alkoi kuitenkin tuntua etten jaksa mennä sinnekään ja Haltilla oli vielä karsean pitkät kynnetkin. Mutta lauantaiaamuna piristyin ja päätin lähteä kuitenkin, kun oli kavereitakin seurana ja ehdin leikata ne kynnet ja tassukarvat :'D Otin Haltin ennen kehien alkua halliin haistelemaan fiiliksiä, se oli taas aika yli-innoissaan toisista koirista. Piippasi, mutta ois voinut olla pahempikin! Huomas kyllä hyvin että sillä täytyis olla koko ajan joku tehtävä noissa tilanteissa: heti kun pyysin jotain temppuja tai ihan vaan luopumista ja katsekontaktia, hiljeni ja keskittyi täysillä napittamaan mua. Ei-minkään-tekeminen on vielä kovin vaikeaa, ja koska meitä ennen oli aika paljon koiria, vein Haltin vielä autoon odottamaan omaa vuoroaan. Senkin takia, kun mulla oli sitten luultua vähemmän nameja mukana, kun muuan puudeli onnistui ratsaamaan reppuni heti mätsärin alussa :DD 

Halti osallistui isojen koirien avoimeen luokkaan ja ennen kehää mahduttiin onneksi vähän harjoittelemaankin. Halti seisoi oikein nätisti, mutta juostessa meinasi taas vähän kaahailla. Itse kehä meni oikein hyvin, Halti keskittyi täysillä mun kanssa "tekemiseen" ja oli hiljaa! :) Pönötti kauniisti paikallaan, vähän heilui kun tuomari tutki ja tunnusteli. Liikkeet oli ihan ok, mutta vähän levotonta silti mun mielestä varsinkin kun meidän parina oli tosi rauhallinen suomenajokoira. Jostain kumman syystä Halti kuitenkin sai punaisen nauhan! Nauhan mukana kaikki koirat sai rouhetikun joka oli superherkku Haltin mielestä, se olis syönyt sen ennen kuin ehdin purkaa nauhan irti sen ympäriltä :DD Reipas hilleri! Kehän jälkeen Sari neuvoi Haltin esittämisessä, että pitäisi antaa sille liikkeessä pitkä hihna. Nythän mä siis pidän kättä ylhäällä ja hihnaa aika kireällä (juontaa ehkä springerin esittämisestä?), kun Halti lähtee musta herkästi kaahaamaan niin koetan jotenkin estää sitä vetämästä. Kireästä hihnasta se kuitenkin nimenomaan pyrkii pois ja se vetäminen sitten pilaa etuliikkeet. Sari näytti sitten, että pitäis vaan antaa pitkä hihna ja pitää oma käsi alhaalla, jolloin Halti liikkuu vapaasti, eikä se siitä viereltä mihinkään sinkoile. Kokeilin sitten itsekin kun hallissa oli tilaa ja kas, Halti liikkui todella nätisti! Eikä tosiaan edes lähtenyt vetämään eteen. 

Pienen odotteluajan jälkeen koitti sitten nauhakehä. Nyt kun oli enemmän koiria samaan aikaan, Halti vähän vikisi alussa mutta hiljeni kun malttoi keskittyä namiin. Seisoi hyvin paikallaan ja liikkeetkin ois voineet mennä hyvin, kun kehä pistettiin juuri meidän kohdalta poikki ja päästiin juoksemaan ekana. No, minähän annoin Haltille pitkän hihnan ja lähdettiin juoksemaan ihan kuin oltiin äsken harjoiteltu, mutta nytpä Halti sitten nostikin laukan ja sinkosi maatakiertävälle radalle koko pitkän näyttelyhihnan pituudelta :DDD Mä vaan repesin nauramaan ja yritin parhaani mukaan hillitä sitä, mutta ei siitä mitään tullut kun Halti tuumi että jee, nyt juostaan! Ymmärrettävästi meidät käteltiinkin sitten aika pian ulos (ja urpo hilleri katteli tuomarin kättä että taasko tulee rouhetikku) :D 

Hyvä fiilis jäi mätsäristä, meni kuitenkin siihen nähden hyvin että tää oli vasta neljäs kerta ja Halti on ollut näyttelyhihnan päässä tosiaan viimeksi silloin elokuussa. Nauhakehien loputtua mentiin vielä Sarin opastuksella harjoittelemaan tyhjään kehään, ja sain kuin sainkin Haltin liikkumaan nätisti pitkälläkin hihnalla, kuin myös Sari. Ja pakko sanoa että olihan se upean näköinen juostessaan kun itsekin näki sivusta! Pitäis vissiin oikeesti alkaa treenata tätäkin, niin kyllähän se sen oppis.  Mutta mistähän sitä repis aikaa, kun on niin paljon muita juttuja joita treenaan sata kertaa mieluummin! No, ehkä mä vielä innostun. Pitäis kyllä kattoakin joku näyttely taas tälle vuodelle, kun kasvattajakin silloin viime kesänä sanoi että tänä vuonna vois alkaa keräillä sertejä Haltille.. :DD Koominen ajatus. Mut oon taas skarpannut korvienkin hoitamisessa!

Sunnuntaina käytiin jäällä aamulenkillä koko perheen voimin, oli kivaa. Harmi kun koko viikon paistoi aurinko, mutta silloin en päässyt jäälle, ja nyt sitten kun lopultakin pääsi, oli pilvistä. Otin mä silti vähän kuvia ja ihan kivoja tuli. Haltilla oli tosi hauskaa kun sai juosta ja heiteltiin sille frisbeetä. 

Tällä viikolla on treenailtu taas ahkerasti. Tiistaina varattiin jälleen agilitykenttä kavereiden kanssa ja kävin taas noukkimassa Raisan kyytiin. Molempien kanssa aloitettiin taas kepeillä (kuudella). Halti teki ensin, ja oli yllättävän hyvä! Kun haki oikein, pujotteli loppuun asti eikä lainkaan kääntynyt huutamaan mulle, vaikka otin putken ja hypyn kauttakin, molempia puolia. En uskalla vielä sanoa, että se tokan välin/aloituksen ongelma olis selätetty, mutta viime treenit on kyllä menneet sen suhteen hyvin. Raisa kävi aika kierroksilla eikä oikein meinannut keskittyä, luulen että jatkossa sen kanssa kannattaa ehkä purkaa isoimmat virrat ratatreenillä ensin :D Saatiin kyllä senkin kanssa onneksi onnistumisia. 
Myöhemmin Raisan kanssa juostiin vähän rataakin sitten, ja Haltille naksuttelin puomin alastuloa. Haltihan siis hahmottaa toooosi huonosti takajalkojaan, osaa kyllä peruuttaa mutta ei korokkeelle. Sillä mietin sitä 4on-asentoa kun epäilin hiffaako takatassuja, mutta toisaalta Virpi sanoi että 2on2off on koiralle selkeämpi kriteeri, joten mennään nyt sitten sillä. Halti tarjoaa kyllä etutassuilla koskemista hyvin, ja ennen pitkää alkoi tarjota takajalkojaankin. Kotona oon pyytänyt sitä peruuttamaan rullalla olevan maton päälle, oli vähän haastavaa :D Oikein kuuli kuinka skottipojan päässä raksutti niin kovasti kun yritti keksiä että mikä tää homman nimi nyt on! Hassu otus.    

Keskiviikon ryhmätreeneissä tehtiin taas heti alkuun keppejä. Halti haki jälleen valtaosan toistoista kerrasta oikein, jes! Mutta jätti loppuvaiheilla kesken, varsinkin vika väli jäi hurjan usein välistä. Keppien jälkeen piti tehdä persjättö, ja heti kun liikuin Haltin edessä se luikahti tokavikasta välistä pois. Kokeiltiin takaaleikkaustakin kepeille mutta sitä Halti ei kestänyt ollenkaan, jätti pian kesken. Palkattiin sitten muutaman kerran vikaan väliin ihan niinkin että vikassa välissä oli namialusta, ja että Virpi "veti nenästä" Haltin siitä. Plus  juoksin ite vaan suoraan enkä ees yrittänyt persjättöä, kun se oli hankala. Mutta ei se mua harmittanut, koska ei olla Haltin kanssa vielä juurikaan tehty takaaleikkauksia tai persjättöjä kepeille; niin eihän siltä voiskaan odottaa, että se vielä osaisi ne.
Tokan kierroksen alussa tehtiin rataa alusta saakka ja muistaakseni Halti jopa haki heti oikein kepeille vaikka oli radan osana! Mutta jätti ehkä taas vikan välin? Keppien jälkeiset hypyt tein poispäinkäännöksillä ja saatiin menemään, mutta aika laajasti tuo kaartoi. Kokeiltiin sitten sillein, että meninkin itse kepit vasemmalta puolelta. Menin valmiiksi keppien aloitukselle ja Halti sai hakea putkesta tullessaan itsenäisesti seiskahypyn (sujui hienosti!) ja ohjasin sen sylkkärillä kepeille. Jäin herkästi liian lähelle keppien aloitusta jolloin Haldir tuli jalkoihin ja haki vasta tokaan väliin, mutta kun annoin tilaa, onnistui lähetys joka kerta! Huippua kun saa näin erilaisia ohjausoivalluksia :)
Loppurataa ei taidettukaan päästä tekemään, kun treenattiin loppuaika puomin kontaktia. Kokeiltiin sitä nyt ekaa kertaa radan osana ja Halti kyllä hiljensi ja osui alastulolle, vaikkei tosiaan vielä pysähtynyt :D Muistuteltiin vähän asentoa niin että Halti sai tarjota kosketusta, ja sitten tehtiin koko puomia niin että Virpi palkkasi namilla alas. Kivat treenit oli, toivottavasti saadaan se keppien vikan välin ongelma pian taas korjattua! Kuten sanottu, vielä en uskalla olla sitä mieltä että aloitus olisi jo kunnossa, mutta pienin askelin ehkä siinäkin nyt edistytään. 

Huomasin tässä muuten tällä viikolla tuosta sivupalkista, että Tunturihaltian seikkailuilla on jo 30 lukijaa! Tosin ihan kaikki eivät varmaan seuraa enää ja katsojatilastoista päätellen teitä on ollut jo pitkään enemmän. Oon tästä aika hämmentynyt koska en oo yli vuoteen ees mainostanut blogia missään, enkä koskaan oo kirjoittanut postauksia kuin itseäni ajatellen :D Mutta, koska 30 on kuitenkin mukava pyöreä luku eikä millään mun blogilla oo ikinä ollut näin paljon lukijoita ja kävijöitä, ajattelin että voisin kerrankin huomioida teitä jotenkin. Voisitte siis toivoa postausaihetta! Ois ihan hauska tietää, haluatteko lukea vaikka jotain kuva tunnissa -tyyppisiä arkipostauksia tai semmosia. Laittakaa siis ideoita tulemaan niin valkkaan kivoimman ja kirjoitan lähiviikkoina :) Tän etapin kunniaksi päivittelin jopa tuonne Haltin ja itteni sivuille uusia kuvia, sekä tekstejä ajan tasalle. 

'Cause it's almost Saturday night

Tää viikko kului aika tiiviisti enkunesseetä kirjoittaessa, mutta paljon ollaan ehditty Haltinkin kanssa touhuilla! Ilo irti vielä näistä parista löyhästi aikataulutetusta viikosta ennen kuin opeharkka alkaa ja vapaapäiville voi sanoa hyvästit. Saamelaisten kansallispäivänä eli maanantaina olin taas reipas ja läksin hallille tokoilemaan. Samat setit kuin viimeksi, paikkamakuu ja koemainen treeni, viilausta ja uuden opettelua. Oli kylmä pakkaspäivä joten laamapaita oli just oikea valinta :'D Paikkis meni hyvin ja vaikka omiaan ei pitäis kehua, niin meni kyllä tuo koekaaviokin aika hiton hyvin! Eilen katsoin tuon videon ja hämmästyin, kuinka hyvältä se näyttää. Hitsit, nyt jopa vähän harmittaa ettei mahduttu sinne kokeeseen.. :D Kuten näkyy, rikoin vähän kaavaa enkä pyytänyt loppuperusasentoja ettei ala ennakoida, kuten on jo vähän näköjään oppinut tuossa liikkeestä maahanmenossa. (Jonka alussa en muuten nähnyt ettei se istunut lol)

Superpätevä Haltero! Vasemmalle täyskäännökset oli muuten oikea valinta, paremmalta näyttää kuin oikean kautta. Näiden jälkeen viilailtiin taas perusasentoja ja käännöksiä, kuvasin kun halusin nähdä vieläkö huidon sillä kädellä taakse. En ees niin pahasti kuin viimeks, jee :D Plus jostain syvältä muistin syövereistä pulpahti esiin vinkki katsoa koiran suoruus takakautta kurkkaamalla, mikä on siitä kätevää ettei siinä tule kumarreltua koiran päälle, mikä on yksi mun isoimmista ongelmista. Pitää myös alkaa toteuttaa niitä jumppailuja aktiivisemmin, kun Halti istuu noin lysyssä.. 


Lopuksi harjoiteltiin merkin kiertoa pitkästä aikaa. Enää Halti ei niin herkästi pysähdy merkille vaan tulee hienosti laukalla luo :) Ravilla meno johtuu luultavasti ihan siitä että matka oli noin lyhyt/välttelee äkkijarrutusta käännökseen mennessä? Kohta varmaan uskaltaa alkaa lähetellä kauempaa. Olin myös alunperin ajatellut pyytäväni Haltin suoraan sivulle ja syksyllä tätä tehtiinkin, mutta myöhemmin se itse tuppasi tarjoamaan mieluummin suoraan eteentuloa, joten taidankin vahvistaa sitä jatkossa. Hieno poika.

<3 Tiistaina käytiin perinteisesti agilityvaparilla kavereiden kanssa, ja kävin nappaamassa Raisankin mukaan. Tehtiin Haltin kanssa pujottelua vain kuudella kepillä, lähetyksiä ja mahdollisimman paljon onnistumisia (=helpotin jos tuli liikaa mokia peräkkäin). Testasin sitä mitä kouluttajamme Virpi oli edellisviikolla epäillyt, ja osoittautui ainakin nyt paikkansapitäväksi: jos keppejä ennen on kolme hyppyä/estettä, vauhti on niin kova ettei Halti handlaa itseään kasaan ennen sisäänmenoa. Yhdellä ja kahdella hypyllä meni ihan jees ja tehtiin niitä sitten useampi jotta saatiin onnistumisia :) Lopuksi naksuteltiin vielä puomin kontaktia, kokeiltiin mennä koko estekin. Halti ei yrittänytkään kiihdyttää itseään täyteen vauhtiin tai hämmentynyt kun ohjasin hitaammassa vauhdissa joten on selvästi hoksannut että opetellaan uutta.  Raisa jatkoi myös itsenäisen hakemisen opettelua ohjureilla kuudella kepillä ja lisäksi hömpöteltiin rataa. Kyllä oli onnellinen äitikoira taas :')

Nää kaks <3

Keskiviikkona käytiin heti aamupäivästä tokoilemassa kun Kreeta pyysi meitä seuraksi hallille. Mennessämme halliin agilitykentällä oli joku muu treenaamassa, eli supervaikea häiriö Haltille. No, tehtiin Huiman kanssa paikkis heti alkuun siitä huolimatta. Halti meinasi mölistä alussa, mutta hiljeni tosi hyvin kun komensin kunnolla! Jäin toki normaalia lähemmäs ja kävin palkkaamassa välillä, mutta tuossa sai toisaalta hyvin treenattua luopumista, kun Halti katseli ohitseni agikentälle mutta sitten luopui ja katsoi mua, mistä sain palkattua. Viereensä ei tainnut vilkuilla yhtään. Agitreenaaja lähtikin sitten pian pois, joten tein täälläkin taas kisamaisen treenin. Tää ei tuntunut menevän läheskään niin hyvin kuin maanantaina, mutta ei sekään nyt videolla niin pahalta näyttänyt. (Haltia muuten ällötti tuolla agikentän puoleisessa päädyssä joku pissavahinko, siellä haisi puhdistusaine selvän läntin päällä.) Kaavion jälkeen kertailtiin taas kaukoja sekä tehtiin parit rauhallisemmat paikkamakuut loppuun, hyvä fiilis jäi näistäkin treeneistä :) 

Illalla sitten agilityn pienryhmätreenit. Rata oli aika vaikea, mutta meitä oli vain kaksi ryhmäläistä paikalla joten ehti ainakin kunnolla hinkata haastavimpia ohjauksia sujuvammiksi. Ihan ekaksi tehtiin kuitenkin taas keppejä, kun Halti oli kierroksilla. Aluks se vain haukkui eikä tajunnut pitikö hakea kepit vai putki, mutta kun kerran hoksasi niin haki hyvin. Tehtiin siis kahdellatoista ja palkattiin vaan lopussa, ja meni kyllä kivasti! Pari kertaa jätti puolivälin jälkeen kesken kun kyttäsi palkkaa, mutta muuten malttoi hienosti loppuun asti ja kokeiltiin lisätä esteitä allekin. Saatiin menemään jopa A:lta asti puhtaana, eli neljä estettä ennen keppejä! Toki tuo putki oli siinä mielessä hyvin, että siinä ehti vähän ottaa koiraa haltuun ja Halti sai aikaa koota itsensä. Mut jee silti! Ratatreenissä saatiin jokusen kerran palkkailla Haltia kutosputkeen ja 13-hypyllä hinkattiin pitkään Haltin tulemista päällejuoksuun(?), jotta edettiin sujuvammin. Mutta mikä parasta, saatiin kepit menemään radan osana kerrasta oikein!! Sitä tapahtuu sen verran harvoin että ilostutti suuresti <3 Treenien lopuksi naksuteltiin vielä puomin kontaktia ja Halti alkoi hyvin tarjota jo peruutusta alastulolle. Jännää :D

Eilen pidettiin täysin lepopäivä kaikenlaisesta treenaamisesta ja pyhitin päivän esseen hakkaamiselle loppuun. Halti oli tosin sitä mieltä, että olisi pitänyt vähintään kiskoa narulelua tai tehdä edes jotain, mutta tyytyi sitten kohtaloonsa kainaloassistenttina sängyllä. Tänään sitten pääsi taas hommiin collieporukan tokovuorolla Napakalla. Tehtiin taas alkuun ryhmäpaikkis ja pyysin että Halti voisi olla reunassa kauimmaisena sille vaikeimmasta häiriökoirasta. Vastoin aiempia kertoja Halti oli kuitenkin jo ennen paikkikseen menoa tosi hienosti kuulolla, eikä yhtään piipannut Jaden perään! Riviin meno ja siellä oleminen sujuivat myös hienosti, samoin kuin itse liike. Halti makasi hiirenhiljaa ja rauhallisesti koko reilun minuutin, olin täyden matkan päässä enkä käynyt kertaakaan välipalkkaamassa. Ei oikeastaan edes vilkuillut muualle, vautsi! Ja hienosti laskeutui ja nousi vain omilla käskyillä sekä malttoi lopussa istua muiden jo vapauttaessa omansa.

Tokalla kierroksella tehtiin kisamainen treeni täälläkin, tällä kertaa ilman kaukoja mutta kapulanpidon kanssa. Sari liikkuroi ja hallin reunalla makoili häiriönä ihana Säde-tyttö. Otin Haltin aika kylmiltään pukkarista enkä juuri viritellyt sitä kun se oli ollut niin hyvin hiljaa jo alkuun, mutta olis ehkä kannattanut sittenkin. Haltero oli nimittäin seuraamisessa vähän kuutamolla, haahuili käännöksissä ja vilkuili Sädettä. Liikkeestä maahanmeno oli parempi, luoksetulossa ei millään olisi tullut edestä sivulle kun katseli taakseni hallin reunalle. Kapulan pito oli superhieno ja hypyssä tuli paremmin tiiviimmin eteeni, mutta taas sivulle meno Säteen lähellä oli kamalan vaikeaa ja vähän mourusi sen takia. No, ei se mitään ja tää oli oikeastaan aika hyvän tasoinen häiriö tässä vaiheessa! Ei liian vaikea mutta kuitenkin vähän, kun nyt on pari viikkoa tehty koemaisia vain tyhjässä hallissa. Ja Halti oli kuitenkin aika hiljaa! :>
Kaavion jälkeen viilailtiin vähän seuraamista, Sari sanoi että mun pitää kiinnittää huomiota täyskäännöksiin, koska tein ne nyt enemmän U-käännöksinä ja pitäisi pyörähtää paikallaan. Toistoilla alkoi sujua ihan kivasti, mutta pitää tarkkailla siis jatkossa! Pätevä koira. Treenien lopuksi tehtiin vielä merkin kiertoa, häiriönä hallissa rallitokorata, hyppy ja Raisa ja Late samaan aikaan treenaamassa. Aluksi Halti hämääntyi rallikylteistä ja kiersi niitä, mutta kun lähetin tarpeeksi läheltä ja naksautin parista ekasta kierrosta, hoksasi hyvin! Pystyin lähettämään jopa sen verran kaukaa että Halti juoksi koko matkan laukalta, vauhdissa ja sivulta. Ja Haldir oli koko ajan täysin hiljaa, vaikka hallissa treenasi kaksi muuta koiraa samaan aikaan ja merkin kierto on kuitenkin vauhdikkaana liikkeenä sille aika kiihdyttävä! Superrr <3

Olipas kyllä hyvän mielen treenit jälleen! En ihan äkkiseltään keksi parempaa tapaa nollata viikon opiskeluhommat ja muut, kuin onnistuneet treenit ihan parhaassa treeniporukassa. Perjantai-illan collietokot on se juttu joka aloittaa mun viikonlopun toden teolla :D On ollut jo pitkään. Treeneistä tultua Halti saa ruuan ja me Joonan kanssa yleensä (no, aina) herkutellaan ja katsotaan joku leffa. Huomenna ajattelin taas leipoa ja kaikkea muutakin kivaa on viikonlopulle suunnitelmissa. Mukavaa sellaista itse kullekin! :) 

Kaikki suurimmat kauhut on sun toiveittes peilikuvat

Tää viikko alkoi hyvin, mutta luisui sitten aika vauhtia alamäkeen. Onneksi vastaan tuli viikonloppu, joka pysäytti sen ja käänsi uuteen nousuun! Mutta jospa aloitetaan niistä hyvistä meiningeistä.
Maanantaina mua väsytti aivan sairaasti, en jaksanut viedä Haltia aamulenkillekään vaikka menin vasta kymppiin, vaan nukuin pitempään. Oli vaan yks luento, mutta teki ihan todella kovasti mieli vaan jäädä päikkäreille kotiin tultua. Vaan minäpä olin kerrankin reipas enkä jäänyt, vaan käytiin Haltin kanssa lenkillä ja lähdettiin sen jälkeen hallille treenaamaan tokoa! Tarkoituksena oli tehdä kisamainen treeni kun se silloin collietreeneissä perjantaina jäi välistä, sekä tsekkailla pitkästä aikaa kapulanpitoa. Kuvasin myös treenejä videolle, kun se mun järkkärillä on mahdollista ja kun hommasin Botswanaa varten suuremman muistikortinkin. Tässä ensin meidän alkujuttuja/paikkikseen meno. Tää tuli oikeastaan vähän vahingossa videolle, mutta hyvä kun tuli! Ja oon aika ylpeä tuosta alusta, kuuluu että piippiip mutta se loppuu heti kun sanon että shh! 
Sitten se varsinainen koemainen, eli alokasluokan liikkeet putkeen kapulanpitoa lukuun ottamatta, koska en saanut sitä yksinään mitenkään järkevästi :D Olipa hyvä että videoin pitkästä aikaa, koska parannettavaahan riittää... Halti näköjään poikittaa/auraa hieman mitä ei oo pitkään aikaan tehnyt, mutta saattoi johtua myös tuosta hihnasta, kun ollaan niin vähän tehty hihnaseuraamista. Hyvä tietää niin osaa siihenkin puuttua ennen kuin pahenee! Eteentulot oli aika hyviä ja samoin sivulle siirtyminen (ei pomppua jee!1!), siks palkkasin luoksetulon jälkeen kun oli vaan niin hyvä! Kisamaisuus hajosi myös kaukoissa, jotka tarjosi treenin huumorinumeron. Ollaan viime aikoina opeteltu maasta seisomaan nousemista joten... No, katsokaa itse :D 
Viilattavaa siis löytyy, mutta oli tuolla paljon hyvääkin! Halti oli aika hiljaa ja teki tosi kivalla asenteella, ei ollut haahuilusta tietoakaan. Sitä asennetta ollaankin treenattu viime kesästä saakka kasvattajan ohjeiden mukaan lelulle patoamisella, kuvasin siitäkin pienen pätkän: 
Lähileikkiä siis nykyään enemmän kuin lelun viskomista kauas, mitä aiemmin harrastin vähän liikaa. Ja huom. patoamistreenissä on ideana tehdä pelkkää asennetta/mielentilaa, siksi en tuossa juuri puutu seuruupaikkaan. Näiden lisäksi hinkattiin seuraamisia, luoksetuloja ja hyppyä, lähinnä sitä edestä sivulle tuloa. Ja kyllä, myös niitä kaukoja :D Mutta sitä en kuvannut erikseen enää. 

Ihan järkyttävää tuo mun käden heiluminen ja reiden taputtelu! :d En oo aiemmin ees tajunnut. Opettelen siis siitä pois..
Tehtiin myös ne parit kapulanpidot pitkästä aikaa ja ne oli superit! Ei tarvi siis vähään aikaan taas tehdä :D 
Lopuksi tehtiin vähän noutoja, ne kuvasin puhelimella että sain kapuloiden tekijälle terkut että hyviä ovat :D Halti sais kyllä palauttaakin laukalla, mutta se luultavasti korjaantuu ihan välimatkaa pidentämällä tai sit juoksemalla siinäkin karkuun nyt vähän aikaa. 
Hyvä fiilis jäi treeneistä, olin niin tyytyväinen itteeni että lähdin enkä jäänyt nukkumaan! Niinhän sitä kai sanotaan että harvemmin tehty treeni kaduttaa, kuin tekemättä jätetty :D Halti on kyllä tosi kiva koira, tykkään niin kovasti sen asenteesta tehdä. Vielä kun saataisiin sitä häiriönsietoa paremmaksi niin vot. Uskaltauduin itse asiassa kysymään taas pitkästä aikaa koepaikkaakin, mutta se koe oli jo ehtinyt mennä täyteen. No, ei se mitään, tuleehan noita ja treenataan silti samaan tahtiin! Jatkossa siis lisää koemaisia niin saadaan molemmat rutiinia siihen. 

Pätevä!

Seuraavana päivänä eli tiistaina käytiin taas agilityvaparilla Sarin, Josen ja Marikin kanssa. Raisa ja Halti teki keppejä samaan tapaan kuin viimeksi, Raisalla ohjurit ekassa välissä ja Haltille naksutellen tokaan väliin taipumista. Hyvin sujui molemmilla! Lisäksi Raisalle vahvisteltiin rengasta ja keinua ja Halti jatkoi puomin kontaktin opettelua. Se meni jo kerran koske-käskystä seisomaan kontaktipinnalle vaikka seisoin vielä pöydän kohdalla! :o Fiksu poika.  Keskiviikkona alkoi sitten se alamäki. Mulla oli ollut huono päivä, esseenkirjoitus ei millään sujunut ja oli jopa vähän kipeä olo. Tosin niin kipeähän ei ole ikinä etteikö treeneihin vois mennä, ne jää välistä vasta jos on joku raaja poikki eiku... No, mentiin agin viikkotreeneihin. Aattelin että jeejee, täältä taas parempi mieli ja silleen. No ei tullut, oli sellaiset pahan mielen treenit että olis ehkä kantsinut jättää menemättä. Meillä oli tällainen rata joka osoittautui ihan sairaan vaikeaksi. Eikä edes niinkään itse rata, vaan ne kepit. Tehtiin siis eka kierros pelkästään keppejä, aluksi naksutellen sitä tokaa väliä ja myös koko keppejä etupalkalla. Halti teki hienosti, kesti jopa leijeröintiä A:n taakse jne. Tokalla kierroksella sitten tehtiin rata alusta, meni ihan jees mutta 3- ja 4-hypyillä valui, sekä persjätöillä että valssilla. Renkaalle leijeröinti ei onnistunut millään, palkattiin sitä muutaman kerran mutta sitten päätettiin ottaa varma suoritus jotta saataisiin kepit osaksi rataa, eli juoksin renkaan ja putken välistä. 

Mutta ei ne kepit menneet millään radan osana. Jos alla oli vain putki ja rengas, meni mutta heti kun lisättiin hyppy tai useampi, niin pakka hajosi. Halti haki kyllä hyvin alkuun ja taipui tokaan väliin, mutta tuli sen jälkeen joka ikinen kerta milloin mistäkin välistä kesken pois. Ei auttanut etupalkka, taas vaan kääntyi kesken haukkumaan mulle. Tehtiin lopuks sit pelkät kepit ja jätettiin siihen, mutta ei tosiaan päästy tekemään loppurataa. Turhauttaa vaan niiiiin paljon, juuri kun näytti siltä että se alun vahvistus toimii niin eii, sitten vaan vaihtuu ongelma :)) Eikö sillä sitten oo tarpeeksi motivaatiota koko kepeillekään. Harmittaa niin paljon senkin takia, kun kepit oli ainoa este jota en osannut edellisillekään koirille opettaa niin mikä hitto siinä on kun en osaa tällekään koiralle. Ikuinen inhokkieste. Huoh. 
Nyt pari päivää asiaa sulateltua osaa onneksi taas katsoa hommaa järkevämmin. Virpi oli sitä mieltä, että ongelma on enemmän juurikin siinä vauhdissa ja useammassa esteessä keppejä ennen, kuin siinä etteikö Halti osaisi. Koska mitä enemmän esteitä on ennen keppejä, sen helpommin se failaa ja ekalla kierroksella Halti kuitenkin teki tosi hyvin ja pujotteli loppuun asti, vaikka oltiin aluksi naksuteltu vain sitä alkua. Jatketaan siis toki tätä vielä, ja Virpi sanoi sitäkin että joissain treeneissä jätetään kepit tekemättä kokonaan, että saadaan sujuvia ratoja ja ohjaustreeniäkin. Kyllä se ne kuulemma vielä oppii, vaikka sinä keskiviikkoiltana ne sanat tuntui pelkältä toiveajattelulta. Onneks on ihania kavereita jotka tsemppaa <3   

Tämä ja seuraava (c) Anni R.

Torstai kääntyi onneksi kivaksi, oli täysin oikea päätös käyttää eka luvallinen poissaolo maisterienglannista ja nukkua. Sain univelkoja kiinni sekä vaaditun early draftin valmiiksi. Haltilla oli lepopäivä treenaamisesta. Perjantaina käytiin Sarin ja koirien kanssa aamulenkillä Kuhasalon jäällä, kun otin siitä sitten Bondin ja Raisan viikonlopuksi meille hoitoon Sarin lähtiessä collieiden tottissemmaan. Halti pääsi karkaamaan pitkästä aikaa toisen koiran luo, kun käveltiin rantaa myöten ja metsäpolulla käveli nainen kolmen pikkukoiran kanssa. En edes tajunnut että siellä oli koiriakin ja Halti näytti aluksi siltä että tulee kiltisti mukana, joten en ottanut sitä kiinni. Ja sittenhän se vilahti käpälät vilkkuen toisten luo enkä ehtinyt tehdä mitään, aaargh! Toisten koirien omistaja oli ystävällinen ja koiratkin vain leikkivät Haltin kanssa, mutta toki pahoittelin kovasti. Oikeastaan toivoisin että joku koira antaisi Haltille joskus kunnolla turpiin tollasessa tilanteessa, josko sitten oppisi.. Sai mennä melkein koko loppulenkin kiinni. Ja Halti kyllä paransi pisteitään päivälenkillä sekä tänään, kun kohdattiin viisi eri koiraa ja siis tilaisuutta karata, mutta Haltipa ei karannut vaan tuli kiltisti kiinni.

Eilen oli illalla myös tietysti collietokot Napakan hallilla. Meitä oli paikalla vain kolme, joten oli hyvin aikaa viilailla ongelmakohtia. Halti oli hyvässä mielentilassa treenien aluksi, mutta paikkamakuussa tuli ääntä varsinkin kun Miina-pyrtsi kolisteli oven takana. Komensin piippaamisesta ja Halti hiljenikin hienosti loppua kohden; kävin palkkaamassa kun oli hiljaa. Sitten tehtiin taas koemainen treeni, meni superhyvin! Halti oli yllättävän hiljaa, vähän sanoi viu jos tarvitsi esim. viilata paikkaa kaukoihin mennessä tms sekä perusasentoihin siirryttäessä. Niinhän se on monesti kokeessakin tehnyt, joten hyvä harjoitella tollasia! Siis että esim. tuomari pyytää siirtymään vähän jossain liikkeen aloituspaikoilla tms. Plus koiran ollessa koetilanteessa epävarma, juuri perusasennot alkaa monesti hajoilla.

Halti ei nyt myöskään poikittanut kuten maanantaina, joten voi olla että johtui siitä hihnasta (nyt tehtiin seuruukin vapaana). Viilailtiin siinä sitten nopeudenvaihdoksia ja käännöksiä, Veera vinkkasi että myös hartialinjan kääntö on hyvä ennakoiva merkki ja oikealle kääntyessä kannattaa kääntyä oikean jalan päällä. Oonhan mä noi toki joskus kuullut, mutta hyvä saada muistutus taas! :D Luulen myös, että alan jatkossa tehdä täyskäännökset vasemmalle, koska tällä hetkellä Haltin vasemmalle käännökset on parempia kuin oikealle, käyttää mukavasti takapäätään. Reilu vuosi sitten tilanne oli toisinpäin, joten siksi sain silloin ohjeeksi vaihtaa tokossa täykkärit oikealle kun niin saa tehdä. Pk-tottiksessa pitää sitten kuitenkin joka tapauksessa tehdä ne vasemmalle, joten sama se on vaihtaa nyt kun ne vasemmalle taas sujuu.  Tehtiin myös luoksetuloja sekä niitä kaukoja, nyt muuten meni jo kaavion osana ihan oikein ilman seisomisia :D Lopuks vielä pitkästä aikaa ruutua, hyvin Halti muisti! :) Hieno jätkä, olipa kiva aloitus viikonlopulle! Tosi kivat treenit, jäätiin vielä vuoron loppumisen jälkeen melkein tunniks juttelemaan Veeran kanssa :D Joona jo melkein huolestui että onko kaikki ok.

Tänään oli kiva päivä, sain tehtyä esseetä eteenpäin ja kaikki kolme koiraa on olleet oikein hyväntuulisia koko päivän. Ihanaa kun on monta ihanaa lassiekoiraa hellittävänä, ja Haltikin niin nauttii kun on juoksu- ja leikkikavereita <3 Sitä omaa kaveria sille odotellessa! Onneks Sarilta näitä saa aina välillä lainaan :D

<3