Halti

BH TK1 AGI1
Irokon Riality Bites
(ei kirjoitusvirhe, vaan sanaleikki)
pitkäkarvainen collie
tricolour, uros 
s. 9.4.2014
A/A, 0/0, selkä terve
CRD/CRD, N/DM

 
KP, ROP-pen, EH3 
"Our mental synchronization can have but one explanation -
you and I were just meant to be"


"Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme
Olisit ainoa maailmassa, elämäni aurinkoinen"

Olen haaveillut pitkäkarvaisesta colliesta aivan pikkutytöstä lähtien, mutta sellaista ei meille voinut tulla. Niinpä minun oli tyytyminen collieiden ihailuun näyttelyissä ja netin välityksellä, ja ala-asteikäisestä lähtien haalin ja imin itseeni kaiken mahdollisen tiedon mitä rodusta käsiini sain. Kesällä 2013 sain tietää päässeeni opiskelemaan ja muutto pois kotoa tiesi sitä, että pystyisin vihdoin toteuttamaan elämäni pitkäaikaisimman unelman. Niihin aikoihin olin jo kasvattajankin löytänyt, ja loppukesästä otin ensimmäistä kertaa Johannaan yhteyttä ja kerroin pentuhaaveestani. Myöhemmin kävin tutustumassa etukäteen kasvattajaan ja sukulaiskoiriin sekä Haltin emään. 
Kesällä 2014 sitten suurin ja pitkäaikaisin unelmani toteutui, 12 vuoden odotuksen jälkeen. Hakumatka meni hyvin, pieni ei itkenyt juuri lainkaan ja sain mitä ihanimman alun kesälleni. Pentu sisaruksineen sai virallisen nimensä hienon Riia-mummon mukaan, ja nimensä mukaisesti Halti oli kova käyttämään hampaitaan vaikka olikin pentueen toiseksi pienin :D Kutsumanimensä se sai Haltitunturin mukaan, koska rakastan luontoa ja erityisesti Lappia.

Halti on ollut ainakin tähän mennessä oikeastaan juuri sellainen koira kuin haaveilinkin - arjessa helppo ja harrastuskaverina huippu. Erilaiset paikat ja kulkuvälineet on tulleet pienestä asti tutuiksi, eivätkä uudet jutut ole liiemmin jännittäneet. Kaikki mihin mennään ja mitä tehdään on "jee, kivaa!". Etenkin arjessa Halti on mukava ja lunki koira, ja arjen sujuvuutta arvostankin kaikista eniten. Halti suhtautuu uusiin asioihin ja paikkoihin uteliaasti ja innokkaasti, ja se on helppo ottaa mukaan lähes minne vain. Luonteeltaan se on reipas, iloinen ja energinen. Hassutteleva höpsö, joka naurattaa meitä päivittäin pöllöilyillään (kuten syömällä omaa jalkaansa ja jahtaamalla häntäänsä...), mutta on pikkusiskon kotiuduttua selvästi jo aikuinen koira, jolla on täydellinen on-off-nappi. Toisaalta maailman kiltein, jopa hieman nössö koira, joka pitää kaikista ja luulee kaikkien pitävän siitä. Ei ole koiraa joka ei sietäisi Haltia, joka on "terapioinut" useamman koiran pois isojen mustien koirien kammosta/huonoista kokemuksista. Puhuu koiraa todella hyvin ja välttää konflikteja viimeiseen asti. Kotona Halti nukkuu kun ei tapahdu mitään ja on hyvin huomaamaton, mutta kun aletaan tehdä jotain yhdessä, on salamana valmiina töihin. Harrastuskentällä tästä sisätiloissa melkein näkymättömästä kynnysmatosta kuoriutuu sähäkkä ja väsymätön menopeli, joka räyhää kuola roiskuen, silmät loistaen ja sata lasissa pinkoen. Haltilla on suuri taisteluhalu ja paljon saalisviettiä, vetoleikit on ykkösjuttu. Lisäksi se on erittäin ahne, mikä on mainiota harrastuksia ajatellen: palkkautuu sekä lelulla että ruualla, ja on helppo vaihtaa lennosta kumpaan vaan. Haltilla ei ole juurikaan terävyyttä ja se on melko pehmeä, mutta sitä se kompensoi toimintakyvyllään. Toisaalta Halti on melkoisen ohjaajakova uros: sille saa huomauttaa kovastikin törttöilyistä, mutta se ei todellakaan ota siitä itseensä. Tämä onkin isoin haaste Haltin koulutuksessa, koska itse olen perusluonteeltani niin kiltti :D 
Haltin kanssa on treenattu pikkupennusta asti tokoa/tottista ja suunnilleen vuoden iässä käytiin muutama kuukausi hakutreeneissä. Tykästyimme molemmat lajiin, mutta parina ensimmäisenä Haltin aikuisvuotena meillä ei ollut mahdollisuutta sen harrastamiseen. Kesällä 2017 päästiin taas pienryhmään, jossa vahvisteltiin maastotyöskentelyn perusjuttuja, ja seuraavana kesänä otettiin hurjia edistysaskeleita jälleen uudessa ryhmässä. Rullailmaisu ja esineruutu ovat hyvällä alulla ja BH-kokeen suoritimme syksyllä 2018.
Agilityn aloitimme maltillisesti pennun ollessa noin puolivuotias ja Halti on osoittautunut siinä nopeaksi ja ketteräksi. Kisaura startattiin keväällä 2016 ja haasteita riittää vielä keppien ja puomin kontaktien kanssa, kun juoksariprojekti päättyi umpikujaan ja päädyin vaihtamaan uuteen juttuun, pysäytyskontakteihin mutta joissa on viellä tekemistä. Agilityn voi sanoa olevan päälajimme, mutta harrastaminen painottuu vuodenaikojen mukaan hieman eri tavoin. Vauhti viehättää meitä kumpaakin, mutta välillä lentävä lassie
™ saattaa liitää maata kiertävälle radalle ;)
Tokossa starttasimme kisauran syksyllä 2015. Alku oli ihan lupaava, mutta talvella ja keväällä 2016 murkkuikä ja omistajan testailu aiheuttivat vähän kriisiä meidän tekemiseen. Koirakaverit meinaa edelleen välillä kiinnostaa Haltia enemmän kuin minä, ja tämä on nostanut piippausta/ ääntelyongelmaa, erityisesti jos koko ajan ei ole selkeänä mielessä, mitä pitää tehdä. Tässä mielessä Halti on hyvin erilainen koira kuin edeltäjänsä, ja ääntelyongelma onkin opettanut minulle todella paljon viretilan hallinnasta ja hyödyntämisestä koulutuksessa. Töitä tehdään edelleen koko ajan, ohjaajan taidot ovat ne joihin homma tökkää aiemmin kuin koiran palikoihin. Arjessa Halti on kuitenkin yleisesti ottaen hiljainen collieksi, ei hauku turhia mikä on ihanaa. Avoin luokka korkattiin syksyllä 2018 varsin mukavalla suorituksella, ja yhteistyömme tuntuisi menevän parempaan suuntaan koko ajan. 





















Halti on aivan erityinen koira, niin kovin rakas koska odotin sitä yli puolet elämästäni. Se on mun suurin haaveeni, taatusti odotettu ja rakastettu. Ehkä myös vähän pilalle lellitty.. :D Se piti mut elämässä kiinni koirien menetyksen jälkeen, se oli niin pitkään mun ainoa, niin valtavan tärkeä. Sillä on pienestä asti ollut pilkettä silmäkulmassa, se etsii lenkillä aina keppejä heitettäväksi ja kiskottavaksi. Se pitää hassuja örinä-ääniä, käpertyy iltaisin mun kainaloon ja nukkuu aamuisin pitkään. Sillä on tietyt puutteensa, mutta se on mun ensimmäinen collieni, ensimmäinen ihan ikioma koirani ja siten ainutlaatuinen, enkä usko että koskaan saan samanlaista. Halti on yksinkertaisesti ihana, juuri minun näköinen koira. Hyvää todellakin kannatti odottaa. <3

3 kommenttia:

  1. Kaunis Halti! Mun on tarkoituksena aloittaa oman collien kanssa haku syksymmällä, ehkä myös toko. Kiva lueskella niistä täältä, jään seuraamaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia ja tervetuloa lukijaksi! :) Haku onkin tosi kiva laji, harmittaa kun me ei nyt kesällä päästä sitä treenaamaan. Ja no, on se tokokin kivaa vaikka tällä hetkellä se onkin meillä aika kivikkoista :D

      Poista
  2. Voi kiitos, kiva kuulla että tykkäät meidän blogista! :) Halti on kyllä melkoisen ihana vaikka itse sanonkin :D Mäkin haaveilen salaa että joskus voisin muuttaa Lappiin. Ehkä jonakin päivänä!

    VastaaPoista