Näytetään tekstit, joissa on tunniste melomassa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste melomassa. Näytä kaikki tekstit

torstai 25. elokuuta 2016

Suvi

Haloo! Päivitystauko venähti vähän suunniteltua pidemmäksi, mutta viime viikolla musta alkoi tuntua siltä että voisin taas jotain tänne kirjoitella. Oon aika ylpeä, että itsekurini piti enkä tullut tänne ennen kuin sain kesälle jääneen mantsan esseen valmiiksi - ja olisin kyllä välillä paljon mieluummin suoltanut tekstiä tänne kuin sinne :D Mutta nyt kun sekin on jo muutama viikko sitten onnellisesti palautettu (ja sain jopa kolmosen vaikka räävin menemään niin aidan matalimmalta kohdalta kuin mahdollista), voipi kirjoitella vähän muutakin. Kun en oo istunut koneella enempää kuin on ollut pakko, niin ollaan sitten eletty senkin edestä. Ihmeen paljon tässäkin kesässä ehti tapahtua, vaikka töissä meni hirveästi aikaa! Tässä nyt vähän yleisesti meidän keskikesän touhuja (koska elokuun jutut ei taatusti mahdu tähän samaan postaukseen) :') 


























Heinäkuun eka viikko SCY:n 70-vuotisjuhlien jälkeen otettiin rauhassa ja tokon treenailut jäi taas vähän tauolle niin kuin yleensä aina kokeen jälkeen. 8.-9.7. lähdettiin Haltin ja vanhempieni kanssa mökille, taisin olla ekaa kertaa tänä kesänä yötä siellä tuolloin. Oli vähän vilpoiset kelit, mutta mukavaa oli silti. Retkeiltiin Haltin kanssa metsässä ja taidettiin jotain pientä treenaillakin, jos oikein muistan. Agilitytauolta palattiin heinäkuun puolenvälin tienoilla ja lyhyesti kesän treeneistä todettakoon, että kepit radan osana on edelleen hankalat ahkerasta treenaamisesta huolimatta, mutta puomin juoksari näyttää taas valoisammalta! Ehkäpä jo kohta uskallan tehdä oman postauksen meidän uudesta juoksaritreenaamisesta, kuten jo keväällä lupailin. Katsellaan, kunhan saan videot ladattua ja muokattua niistä jonkinlaisen järkevän koosteen. Käytiin kesällä myös pari kertaa Haukkuvaarassa Julia Kärnän agilitykoulutuksissa, mutta kirjoittelen niistä ja kesän agiliitelyistä myös ihan oman postauksensa myöhemmin.
Kesän aikana ollaan luonnollisesti nähty myös vanhoja kavereita lukioajoilta, ja kentän laidalla toki myös entisiä treenikavereita. Sunnuntaina 17.7. käytiin lenkillä yhdessä läheisimpien lukiokavereideni Emmin ja Caritan kanssa. Caritan Touho-sheltin Halti olikin jo tavannut viime vuonna, Emmin nelikuinen whippetpentu Nova (ja äitinsä ranskanbulldoggi Masa) oli uusi tuttavuus. Käveltiin pitkä lenkki rapulammelta Synninlukkoon (paikallinen luonnonnähtävyys, iso rotkomuodostelma) asti ja kivaa oli! Kuten yleensäkin kimppalenkeillä, Halti ei hirveästi intoutunut toisten kanssa riehumaan mutta välillä otti kunnon spurtteja erityisesti Novan perään ja keppiä piti heitellä myös :D Halti kävi myös uimassa, tuo lampi onkin tosi hyvä koirien uittamiselle kun on loiva ranta ja hiekkapohja. Onneks muuten omistan nykyään hiustenkuivaajan, lähtee tuo hiekka ja kosteus tosta turkista vähän kätevämmin kuin pyyhkeellä :D Kaikki lenkkikuvat on täällä.
 
Töiden aikaankin ehdittiin onneksi reissailla sukuloimaan. Torstaina 21.7. lähdettiin  isosiskoni luo Tampereelle. Oli ihanaa matkustaa pitkästä aikaa junalla, kun oon ajanut koko kesän niin paljon autolla. Lemmikkivaunussa oli paljon koiria ja joku sakemanni nosti hirveän rähinän heti kun näki Haltin, mutta Halti oli hiljaa ja käyttäytyi tosi fiksusti vaikka edellisestä junareissusta on jokunen kuukausi :) Päästiin testaan uusi koirapaikkakin, eli ikkunan puolella oleva kuminen lavetti. Tosi kätevä, paljon paremmin tilaa isolle koiralle kuin jaloissa ja Halti tykkäsi katsella ikkunasta ulos! 
Sisko pyöräili Tampereen asemalle vastaan ja Halti piti tapansa mukaan iloisen ulinakonsertin. Myös suojatiellä odottaessa olisi pitänyt päästä tervehtimään esim. kaikkia, ja se saikin parilta naiselta rapsutuksia :D Ninjan kanssa jälleennäkeminen oli myös oikein iloinen. Kateltiin siinä illalla leffa ja perjantaina nukuin pitkään, lenkitin koirat ja kävin shoppailemassa. Illalla mentiin Särkänniemeen (:DD en ees muista millon viimeks olin) ja veljeni avovaimoineen tuli myös viettämään aikaa meidän kanssa. Halti on kyllä kiva reissukaveri, pärjää mainiosti vieraassa paikassa ja vähäisellä aktivoinnilla. 
Tää näky on mulle niin rakas. Päijänne <3
Meidän hupsu perhe :D <3
Heinäkuun 29.-31. oli mun ja Joonan eka yhteinen vapaa viikonloppu koko kesänä. Lähdettiin perjantai-iltana mökille rentoutumaan, pakoon ralleja ja työväsymystä ja oli kyllä ihanaa! Perjantaina oltiin perillä sen verran myöhään ettei tehty paljon muuta kuin syötiin ja saunottiin. Lauantaina nukuttiin pitkään, lueskeltiin ja käytiin kesän ekalla melontaretkellä. Melottiin ensin vastarannalle Kotkassalon saareen ja sieltä lähteelle. Lähtiessä oli vähän kylmä, mutta selkää ylittäessämme aurinko tuli esiin ja porotti lämpimänä koko loppumatkan. Lähteeltä takaisin mökille lähtiessämme taaksemme ilmestyi upea sateenkaari, aika yllätyksenä koska pisaraakaan vettä ei kyllä ollut satanut! Halti muisti hyvin kanoottikäyttäytymisen viime kesältä, vähän meinasi tunkea syliin mutta hienosti rauhoittui myös paikalleen. Taisi jopa nukahtaa kanootin pohjalle :D
 








Sunnuntaina pakattiin tavarat ja lähdettiin mökiltä juuri sopivasti ennen sadekuuroa ja  suunnattiin läheiseen Isojärven kansallispuistoon. Kun ei töitten takia päästä tänä kesänä oikealle vaellukselle, oltiin päätetty käydä ihan päiväretkellä. Haltilla oli muistinvirkistykseksi reppu mukana ja se oli fleksistä kiinni siinä ihan kuin vaelluksellakin. Isojärveltä on jäänyt mulle ala-asteelta vähän huonot fibat, kun koulun retkillä käveltiin aina joku kämänen lyhyt matka aina samalle laavulle paistamaan makkaraa, eikä siinä metsässä aina liikkuneelle lapselle ollut mitään ihmeellistä. Nyt lähdettiin siis hakemaan vähän positiivisempia muistoja ja käveltiin sellainen 10 kilsan lenkki, muutama tunti meni. Mulla oli lenkkarit jalassa ja mökille tullut sadekuuro oli ilmeisesti käynyt täällä jo aiemmin koska maa oli märkää, joten retken loppuvaiheessa myös mun kengät oli litimärät :D 
Kuva on kyllä suora, silta aivan vino!
Halti käveli reippaasti ja oli jokseenkin samanlaisessa "vaellusmoodissa" kuin viime kesänä Lapissakin, kiva! Päästiin kävelemään niin pitkospuilla kuin kalliokivikoissakin ja nähtiin kaakkureita, kuikkia ja majavan pato. Metsä tulvi yhdessä kohtaa majavien työn vuoksi, joten piti vähän kiertää. Reitin loppupuolella pysähdyttiin evästämään yhdelle laavulle, eikä oltais parempaan aikaan voitu siihen osua koska heti sisälle päästyämme lammen toiselta puolelta saapui ukkoskuuro ylitsemme. Mikäs siinä kuivassa laavussa evästellessä ja komeaa jyrinää kuunnellessa :) Sade ei kauaa kestänyt ja pian oltiinkin takaisin lähtöpisteessä.  Ala-astetraumat on siis selätetty, mutta eipä tuo edelleenkään niin ihmeellinen musta ole. Isojärvellä on kyllä hienoja suuria kallioseinämiä, mutta yksikään polku ei kulje aivan sellaisen vierestä tai päällä, ja monesti huomasin vain sattumalta keskellä metsää, että ai, tuolla vähän matkan päässä puiden takana onkin noin komea luonnonmuodostuma. Lisäksi joillain kohdilla ei voinut paljoa ympärilleen katsoa, kun polku oli niin kivikkoista ja juurakkoista että oli parempi pitää silmät visusti jaloissaan. Ihan kiva päiväretki, mutta toivottavasti pian päästään taas avarampiin maisemiin pohjoiseen! Lisää kuvia retkeltä täällä.
Ukkospilvi tuloillaan vasemmassa yläreunassa.
Kun tänä kesänä oon ollut ekaa kertaa oikeissa kesätöissä, oon myös shoppaillut ihan liikaa investoinut joihinkin tärkeisiin hankintoihin! Omia ostoksiani en sentään ajatellut tänne luetella mutta Haltiin liittyvät kyllä. Kesäkuun alussa ensinnäkin ostin sen merkkikartion Jämsän näyttelystä, sekä ruutunauhan ja tunnarikapulat Polly & Pepistä, kun voitettiin kevään agikisoista se alennuskoodi sinne. Tuin siis uutta yritystä ja ostin oikeastaan ainoat sellaiset tuotteet valikoimasta joille olisi käyttöä. Mulle on aina ollut jostain syystä ihan hirmuisen suuri ongelma/kynnys treenata tokossa ylempien luokkien liikkeitä, kun ei olla vielä alemmastakaan selvitty. En tiedä mikä vinksahtanut ajatusmaailma mulla siinä on, kun tuntuisi loogiselta edetä luokka kerrallaan uusia juttuja opetellen eikä kiirehtiä asioiden edelle :D Mutta nyt joka tapauksessa kun näitä välineitä hommasin, ollaan kesällä alettu kunnolla treenata ruutua ja merkin kiertoa. Tunnarin suhteen ollaan ihan alkeissa ja se on lähinnä hömpöttelyä kun en tiiä miten opettaisin Haltille hajuerottelua, mutta eipä sillä asialla mikään kiire olekaan :D
Agilityyn liittyen ostin jotain sekä Haltille että itselleni. Toukokuu ja alkukesä oli tosi lämpimät, ja varsinkin Joensuussa ulkokentällä Haltilla oli kuuma treeneissä. Olin nähnyt collieiden agilitymestaruuksissa yhdellä pehkonartulla viilennysliivin, ja hellekelien vuoksi päädyin hommaamaan Haltillekin sellaisen. Päädyin Rukan malliin ja se onkin hyvä, kestää vilpoisena monta tuntia (ja on turkoosi :3). Tosin tänä kesänä ei oo kyllä sadekelien takia pahemmin tarvinnut käyttää koko liiviä! Oisinko ehkä kaks kertaa pukenut sen Haltille.. Mutta toivokaamme että niitä hellekesiä vielä tulevaisuudessa tulee, ei se turha ostos ollut :D
Itselleni ostin lopultakin uudet agilitykengät. Oon jo vajaan vuoden miettinyt että hommaisin uudet, koska Haltin kanssa treenitahti on paljon tiheämpi kuin Nemon ja Nitan kanssa, ja kun se on nopeampi, tarvitsen itsekin parempaa pitoa käännöksissä ja spurteissa. Päätin, että saan ostaa itelleni uudet kengät jos päästään Haltin kanssa starttaamaan virallisissa kisoissa ja päästiinhän me! Niinpä aloin toukokuussa kysellä treenikavereilta kenkäsuosituksia ja päädyin monen suosikkiin, Salomon Speedcross 3:een. Kuulin siitä enimmäkseen hyvää ja kenkä vaikutti sovitettaessakin hyvältä, ja niin tilasin ne. Sinisenä, kuinkas muuten! Ja on olleet hyvät. Näitä käytän vain agitreeneissä, edelliset Crossmaxit on onneksi vielä sen verran hyvässä kunnossa että ne jäävät nyt pelkästään lenkki- ja juoksukäyttöön. 
Mun agilitykenkien evoluutio. (Tai no, Niket ostettiin jo kauan ennen kuin tiesin mitään agilityä aloittavanikaan.
Käytin niitä vielä tän kesän töissä, mutta nyt ovat jo roskissa :D)
Lopuksi vielä koko kesän hienoin ostos. Mun LuKiksi valmistumislahja itselleni, ensimmäinen kuksani! On muuten universumin hienoin kuksa. Tuskin maltan odottaa että pääsen käyttämään tätä seuraavalla Lapin-vaelluksella! Suurkiitos Heini <3 Kuvat on siltä ensimmäiseltä. 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Säpellystä

Meidän keskikesään on kuulunut kavereita, treenailuja ja auringonpaistetta. Sekä otsikon mukaisesti vähän sähläämistä. Ensimmäinen tapauksista sattui viime viikon maanantaina jolloin käytiin treenaamassa agilityä; ei mitään isompia juttuja koska oli kuuma ilma. Halti alkoi harjoitella vähän korkeampia hyppyjä, nyt kun tosiaan luusto on kuvattu terveeksi. Tähän asti on mennyt 40-senttisillä rimoilla, nyt kokeiltiin nelivitosia ja viisikymppisiä. Ensin yhdellä hypyllä, sitten kaksi peräkkäin pitkällä välillä ja siitä putkeen. Ihan hyvin Halti hyppäsi, varsinkin tuolla suoralla. Yksittäisellä hypyllä esim. takaakiertoa tehdessä rima putoili, eli kyllä eron huomasi. Harjoitukset siis jatkuvat maltillisesti :)
Toisena juttuna, mitä ei olla pitkään aikaan tehty, oli pussi. Sen Halti meni pari kertaa pienen radanpätkän osana tosi hyvin, mutta sitten tuli ongelmia: Halti jäi monta kertaa jumiin pussiin :o Jotenkin se sotkeutui ja itselle tuli ihan kamala fiilis että voi apua nyt se tukehtuu ja saa paniikkikohtauksen tuolla. Muutaman kerran Halti uskalsi mennä uudestaan pussiin, mutta lopulta sotkeutumisten jälkeen ei enää halunnut. Sitten tehtiin muutama kerta niin, että treenikaveri piti pussin päätä raollaan jolloin meni hyvin. Treenien lopuksi mentiin pussi vielä pari kertaa, ja silloin Halti ravasi läpi sotkeutumatta. En oikein tiedä, mikä siihen tuli. Ehkäpä se juoksi niin kovalla vauhdilla sisään että astui taittuneen kankaan päälle väärin tai alkoi töykkiä ulospääsytietä kuonollaan ylöspäin liian aikaisin? Tuo kentän pussikangas on vieläpä suht painavaa muovia, joten se ei laskostu samalla tavoin kuin kankainen pussi. No, onneksi Haltille ei tuntunut jäävän tästä mitään traumoja! Itse vain säikähdin vähän, mutta tietääpä jatkossa keskittyä pussin harjoitteluun eri tavalla, palkka tarpeeksi kauas eteen jne.
Seuraavana päivänä Jose ja Darwin saapuivat kyläilemään meille! Pojat ilahtuivat tosi kovasti nähdessään toisensa ja leikkivät innolla yhdessä, vaikka pientä kränääkin näiden muutaman päivän aikana tuli. Lähinnä me lenkkeiltiin sekä maattiin takapihalla ihanassa auringonpaisteessa, kun helteet saapuivat viime viikolla Keski-Suomeenkin. Käytiin Himoksessa juoksuttamassa koiria ja lisäksi käytiin molempina iltoina mökillä saunassa, ihanaa. Tehtiin siellä myös esineruudut pojille; Haltilla oli molempina päivinä kaksi kovaa (puista) esinettä, joista toinen tuttu, toinen vieras (paitsi ei tietenkään enää keskiviikkona ollut vieras :D). Tiistaina löysi tosi hyvin molemmat, keskiviikkona oli enemmän hakemista eikä meinannut millään osua vikan esineen kohdalle. Maasto oli ehkä aika vaikea, tosi umpinainen ym. Hienosti Halti kuitenkin jaksoi etsiä pitkään, vaikka tuli monta tyhjää lähetystä. Ja lopulta aina kuitenkin löysi hyvin :) 
Käytiinpä myös muuten yhdessä melomassa kanootilla. Tältä reissulta ei ole kuvia, koska jätettiin varmuuden vuoksi kaikki elektroniikka rannalle :D Hienosti kuitenkin sujui! Darwinkin malttoi alkujännityksen jälkeen asettua ja loppujen lopuksi molemmat pistivät nukkumaan kanootin pohjalle... Hienoa Halti että säkin arvostat tätä järvellä liikkumisen elämyksellisyyttä! Rantauduttiinkin vastarannalle ja koirat löysi kivoja keppejä. Pois lähtiessä niiden kanoottiin menemisessä tai oikeastaan siellä pysymisessä (Halti mammanpoika säikähti, että jään rannalle..) oli vähän haasteita, mutta yhtä kaikki selvittiin takaisin vesille ja kotirantaan. Oli ihanaa kesälomanviettoa, huippua kamut kun tulitte! :)
<3
Torstaina heitettiin vieraat junalle ja ajeltiin siitä suoraan kentälle, taas käväisemään jatkoryhmän agitreeneissä. Oli niin kuuma ettei tehty paljon mitään, lähinnä keinua. Kun lähdettiin kokeilemaan kauempaa (= kovemmassa vauhdissa), Halti juoksi vähän ohi ja jäi roikkumaan etukäpälistä keinun ilmassa olevalle osalle, jota Evie piti ylhäällä. Hetkisen se killui siinä kuin missäkin piirroselokuvassa kielekkeen reunalla, kunnes pudottautui. Hupsista! Uusiks ja nyt pysyttiin lankun päällä, jes :D Kokeiltiin lopussa myös maksirengasta, jossa kävi vähän samat kuin pussilla: pari ekaa kertaa meni tosi sujuvasti, mutta sitten Halti menikin renkaan ali kolhien selkäänsä ja käpäläänsä, joten se jäi sitten siihen. Voi harmitus, onpas tämä nyt kohellusta! Halti itse ei stressannut asiasta läheskään niin paljon kuin ohjaajansa, eikä siinä onneksi sen pahemmin tuntunut käyvän. Seuraavan päivän oli levossa.
Rakkauslapset :3
Nukahti grillin viereen.. :D
Niin ja hei, Halti kuuli siellä treeneissä laukauksia toista kertaa elämässään! Tottiskentän puolella rotikkaporukka treenasi ipopuruja ja siellä jonkun seuraamisissa ammuskelivat kolme laukausta. Halti seisoskeli sillä hetkellä puussa kiinni kun purin esteitä konttiin muiden kanssa. Katseli vähän äänen suuntaan että jotain kuuluu, mutta sen kummemmin ei reagoinut, jeejee. Treenien jälkeen käytiin jälleen kerran Evien poikien kanssa lenkillä, tällä kertaa Rapulammella jossa Soolo ja Keijo menivät uimaan. Haltiakin selvästi kiinnosti mennä lelun perään, mutta ihan ei uskaltanut. Onneksi mulla oli lyhyet shortsit jalassa, joten pystyin kahlaamaan lampeen syvälle. Halti tuli odotetusti perässä ja kiepautti lyhyen uintilenkin mun ympärillä, ei koskeneet enää jalat pohjaan! Ihanaa, kyllä mä siitä vielä uintikaverin itselleni saan :D Tekniikassa tosin on vielä haltialapsella kehittymistä, nyt oli aika roiskintaa etujaloilla ja takajalat liian alhaalla. Keijo ja Halti leikkivät taas tosi söpösti, harmi vain että juuri kun saat kaivettua puhelimesta kameran kuvataksesi videota, ne tietysti lopettavat :D
Ratian valjasmallit
Viikonloppuna otettiin rennosti, käytiin Joonalla yökylässä jossa muun muassa mentiin pomppimaan trampoliinille. Siitäkös Halti sai hepulin, se juoksi ympyrää trampan ympärillä ja haukkui ja ulisi ja yritti hypätä meidän luo, mutta eihän se päässyt suojaverkon takia. Sitten Halti juoksi hakemaan Joonan äitiä apuun, yhyy noi leijuu tuolla suljetussa tilassa enkä minä pääse sinne! Ei sille voinut kuin nauraa :DD Noin muuten lököiltiin rauhassa kotona ja mm. treenailtiin niitä keppejä takapihalla. Kivasti Halti hakee jo oikean sisäänmenon :)
Halti leikkii meidän Kepan vanhalla pallolla.. :')
Toissapäivänä maanantaina oltiin sitten taas kisaavien ryhmän agitreeneissä (mun ja Nemon & Nitan vanha ryhmä). Ja olipa muuten tosi kivaa! Treenit veti Kaitsu-koutsin tytär Henna ja rata oli mukava, ilmeisesti tämän vuoden Agirodun Open Class -rata. Saatiin hyväiä harjoituskohtia pakkovalsseihin ja takaakiertoihin sekä lähetyksiin putkiin ja hypyille. Kyllä meidän Joensuun Veera-koutsi olisi nyt musta ylpeä jos näkisi, kun alan jo itse tajuta, mihin kohtaan kannattaa tehdä pakkovalssi :> Ja Halti oli ihan super! Hienosti jaksoi monta toistoa, vaikka oli kuuma. Hennan neuvoi tosi hyvin mun asettautumisia radalla, pienelläkin liikkumisella ohjaajan paikan suhteen on iso merkitys. Vielä kun muistaisin myös ohjata koiraa huolellisesti, eikä vaan vähän sinne päin... Halti on kuitenkin vielä niin nuori, se ei yksinkertaisesti osaa vielä niin hyvin! Pussia ei radalla ollut lainkaan, ja rengas jätettiin suosiolla väliin. Ensi kerralla kokeillaan taas yksittäin niitä. Tänään harjoiteltiin takapihatreeneissä keppejä jo neljällä kepillä, ja Halti alkoi jo hyvin oivaltaa ideaa. Hieno tunturihaltia! <3
"Niin, minä. Minä olen hieno!"